Hoitajakutsujärjestelmien juuret ovat syvällä Suomen Turussa

Kari Härkönen on nähnyt 37-vuotisen uransa aikana, miten hoitajakutsut ovat kehittyneet yksinkertaisesta soittokellosta osaksi kokonaisvaltaista viestintäjärjestelmää. Käytävillä vilkkuvista merkkivaloista on siirrytty ratkaisuun, joka välittää hoitajakutsujen lisäksi lääkintälaitteiden keräämät tiedot suoraan hoitajien mukana kulkeviin älypuhelimiin. 

Lähes 40 vuotta sitten Kari Härkönen haki töihin Telestelle Turkuun ja sai kutsun ytimekkääseen työhaastatteluun, joka kokonaisuudessaan kuului näin: ”Mistä tunnet IC-piirin ykköspinnin?” Härkönen vastasi oikein ja tuli valituksi hoitajakutsujärjestelmän ohjelmistosuunnittelijaksi.

– Aloittelin ohjelmistokehittäjänä ja testaajana, myöhemmin siirryin projektipuolelle. Työ oli mielenkiintoista: kun kaupoista oli sovittu asiakkaan kanssa, tarkastimme, että suunnitelma on toteutettavissa, ohjelmoimme järjestelmän ja opastimme käyttöönotossa. Loma-aikoina paikkasin myös huoltotiimiä, Härkönen kertoo.

Ascomin projektipäällikön tehtävistä eläkkeelle siirtyneen Härkösen aloitellessa uraansa käyttöön  oli tulossa mikroprosessoripohjainen kutsujärjestelmä, joka mahdollisti hoitaja-, lisäapu- ja hätäkutsut.

– Tuolloin 80-luvun alussa kutsut ja puheyhteys välitettiin 60-näppäimisen hoitajakojeen kautta sairaalan kansliasta käsin. Punainen valo näytti, miltä potilaspaikalta kutsu tehtiin ja vihreä valo kertoi, että puheyhteys oli auki potilaan ja hoitajan välillä. Puheyhteys potilaaseen saatiin luuria nostamalla ja painamalla kyseenomaisen potilaspaikan painiketta. Puheyhteys katkaistiin laskemalla luuri.

Seuraavan sukupolven hoitajakutsujärjestelmä muokkautui 80-luvun lopulla, kun Teleste lanseerasi markkinoille PCS 2000 -järjestelmän. Uutta oli monipuolinen puhelinliikenne, joka mahdollisti jopa 24 samanaikaista puhelua.

– Potilaan päätelaitteeseen integroitiin omat puhelinnäppäimistö, jolloin soittaminen sairaalan ulkopuolelle mahdollistui samasta laitteesta ja ylimääräinen puhelin poistui potilashuoneesta. Näitä järjestelmiä löytyy Suomessa vielä tänä päivänäkin useista terveydenhuollon yksiköistä.  

Vuosituhannen vaihteessa EU kielsi lyijylliset komponentit, joten vanhempi tekniikka oli hylättävä.

– Kehitimme uudella tekniikalla lyijyttömän hoitajakutsujärjestelmän, joka mahdollisti yli 200 samanaikaista puhelua. Tuotteen nimeksi valittiin Evolution, ja nimikilpailun voittaja palkittiin konjakkipullolla, Härkönen hymyilee. Hänelle voitto ei kuitenkaan osunut.  

  

ascom-image-

Kari Härkönen on ollut kehittämässä terveydenhuollon viestintäratkaisuja yli 37 vuotta.  

Kansainvälistyminen vauhditti tuotekehitystä

Seuraava suuri mullistus – internet – avasi tietoliikenneverkot suurelle yleisölle ja vähensi puhelinvaihteiden tarvetta. Pöytätietokoneet, ohjelmistot, sähköpostit ja kännykät mahdollistivat kokonaan uudenlaisen tavan kommunikoida.

– Teleste pilkottiin osiin, ja Miratel Oy otti vastatakseen puhelinjärjestelmistä ja hoitajakutsuista. Tuolloin syntyi Innova eli IP-pohjainen hoitajakutsu, joka liitettiin asiakkaan tietoliikenneverkkoon. Laajennusmahdollisuudet sekä puhelujen määrä olivat käytännössä rajattomat, Härkönen kertoo.

Vuonna 2012 sveitsiläinen Ascom osti Miratelin, ja tuotevalikoima laajeni valtavin harppauksin.

– Uudet ohjelmistot, kuten Unite ja Assign, mahdollistivat kutsujen ja hälytysten välittämisen potilaspaikalta vastuuhenkilöille. Edistykselliset ohjelmistot voitiin myös integroida jo olemassa oleviin järjestelmiin.


Samaan aikaan markkinoille lanseerattiin maailman ensimmäiset, erityisesti sairaalamaailmaan suunnitellut GSM-puhelimet. Vahvan kansainvälisen tuotekehityksen ansiosta markkinoilla on tällä hetkellä jo kolmas versio tästä terveydenhuollon käyttöön kehitetystä älypuhelimesta.

– Periaatteessa uusi Ascom Myco 3 -puhelin vastaa jo tietokonetta. Lisäksi lanseerasimme maailmanlaajuisen Telligence-hoitajakutsuratkaisun, joka on otettu käyttöön muun muassa Vaasan keskussairaalassa ja Tyksissä. 

– Isot ohjelmistot vaativat enemmän tietotaitoa ja ohjelmisto-osaamista. Ne tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia asiakkaillemme ja vaativat meiltä monialaista osaamista. Kehityksen aallon harjalla on elettävä mukana, ja meillä on siihen erinomaiset edellytykset. 

ascom-image-

– Pitkälle on edetty ajoista, jolloin työnteko sujui kynällä, paperilla ja pyyhekumilla, vedettiin viivoja punakynällä ja lähetettiin dokumentit asiakkaille kirjepostina, Kari Härkönen naurahtaa. 

Yhteistyö asiakkaiden kanssa tiivistynyt

Ohjelmauudistuksia tulee tasaisesti, ja asiakkaan ohjelmistopäivitysten on oltava aina ajan tasalla.

– Yhteistyö asiakasorganisaation kanssa on entistä tiiviimpää. Esimerkiksi ohjelmistopäivitykset voidaan kyllä tehdä etänä, mutta aikataulut pitää sovittaa niin, että kaikilla osapuolilla on valmius tehdä päivitys. Mukana ovat usein sairaanhoitopiiri, sairaala, asiakkaan tietohallintovastaava sekä osastot.

– Kattavammat ratkaisut vaativat myös enemmän sisäistä yhteistyötä. Projektitiimi keskustelee jatkuvasti myynnin, asentajien ja huoltotiimin kanssa, Härkönen lisää.

Härkösen mukaan lisääntyvä tietomäärä ja jatkuva oppiminen ovat tuoneet työhön haastetta.

– Kun yhden järjestelmän on opetellut, on seuraava jo tulossa. Vaikka perustoiminnot ovat pysyneet samana, tekniikka taustalla on muuttunut. Mitä enemmän on muistia, sitä enemmän lisääntyy ohjelmoitavuus.

Pitkän työuran alalla tehnyt Härkönen on edelleen tyytyväinen uravalintaansa.

– Olen aina ajatellut, että päivä kerrallaan mennään eteenpäin. Vaikeitakin hetkiä on ollut, mutta hanskat ovat aina pysyneet käsissä – eivät tiskissä. Töitä on riittänyt ja täällä on aina ollut osaamista, jota on viety myös maailmalle. Hoitajakutsujärjestelmien juuret ovat syvällä Suomessa ja Suomen Turussa.

Terveydenhuollon viestintäjärjestelmien monet kehitysvaiheet nähnyt Härkönen siirtyy Ascomilta eläkkeelle hyvillä mielin.

– Aika on kulunut siivillä – vaikea uskoa, että työelämää on takana 37 vuotta. Nyt on mahdollista keskittyä enemmän omiin harrastuksiin: tehdä puutöitä, käydä lavatansseissa ja puuhastella mökillä, missä työsarkaa riittää. Olen miettinyt, ostaisinko mönkijän, jolla pääsisi metsään hakemaan marjaämpärit pois, Härkönen tuumii.