Turvaratkaisut auttavat huolehtimaan yksin työskentelevien turvallisuudesta

Yksin työskentelevät työntekijät jäävät muiden näkö- ja kuuloetäisyyden ulkopuolelle, millä on vaikutuksia työturvallisuuteen. Ascomin kansainvälisen teollisuus- ja tuotantopuolen johtaja Lloyd Spindlerin mukaan yksin työskentelevien turvallisuudesta halutaan huolehtia entistä paremmin. Huoleen voidaan vastata erilaisilla turvaratkaisuilla. 

Yksintyöskentelyn on perinteisesti ajateltu koskettavan lähinnä vartijoita sekä teollisuuden ja tuotannon työntekijöitä. Sittemmin termillä on yleisemmin viitattu työntekijöiden liikkuvuuteen: yksin työskenteleväksi katsotaan jokainen muiden työntekijöiden näkö- ja kuuloetäisyyden ulkopuolelle jäävä. Yksintyöskentely vaikuttaa työntekijän turvallisuuteen.

Yksin työskentelevien turvallisuudesta halutaan huolehtia entistä paremmin, mikä näkyy turvaratkaisujen kasvaneessa kysynnässä.

– Arvioiden mukaan vuonna 2022 yksintyöskentelyyn suunniteltujen turvaratkaisujen määrä nousee yli 260 miljoonaan ja ratkaisuja käyttää 1,1 miljoonaa työntekijää, Ascomin Lloyd Spindler kertoo.

Spindlerin mukaan henkilöstöön kohdistuvat turvatoimet parantavat organisaatioiden toimipaikkojen ja omaisuuden turvallisuutta mutta myös operatiivista tehokkuutta; vaikutukset näkyvät toisaalta myös organisaation maineessa.

ascom-image-

Reaaliaikaisuus on turvallisuuden avaintekijä 

Yksin työskentelevien työnkuvat voivat olla hyvinkin erilaiset: esimerkiksi varastotyöntekijä tarkistaa noutoa varten pakattuja ja pinottuja tilauksia, vartija partioi korkean turvallisuustason laitoksella, sähköyhtiön insinööri tekee tarkastuksia ja siivooja siivoaa hotellihuoneita ennen seuraavien vieraiden saapumista. Heidän työtehtävänsä ja siten turvallisuusriskinsä ovat erilaiset, mutta jokaisen työnantaja on saman haasteen edessä: kuinka huolehditaan työntekijän turvallisuudesta?

Spindlerin mukaan olennaisinta yksintyöskentelyn turvallisuudessa on reaaliaikaisuus – apua on saatava riittävän ajoissa ja nopeasti. Näin ollen työntekijöiden pitää pystyä jakamaan tietoa välittömästi. 

– Aikaisemmin yksin työskentelevien turvallisuudesta on huolehdittu manuaalisilla, ennalta määriteltyinä aikoina tehtävillä tarkastuksilla. Tämän toimintatavan heikkous on siinä, että hälytys voi tulla auttamatta liian myöhään: jos työntekijä esimerkiksi loukkaantuu tai joutuu hätätilanteeseen, hän ei välttämättä saa apua riittävän nopeasti, Spindler kertoo.

Spindlerin mukaan tiedon jakamisen lisäksi työntekijän pitää pystyä vastaanottamaan tietoa reaaliaikaisesti. Työntekijä tarvitsee reaaliaikaista tietoa esimerkiksi tulipalosta, kaasuvuodosta, vaarallisesta laiteviasta tai luvattomasta tunkeutujasta.

– Työntekijöiden pitää pysyä ajan tasalla, jotta he voivat tehdä oikeita päätöksiä, ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin ja ennen kaikkea pysyä turvassa, Spindler summaa.

Yksin työskentelevien viestintätarpeeseen voidaan vastata integroidulla viestintä- ja hälytysjärjestelmällä, joka parantaa tiedonkulkua sekä mahdollistaa reaaliaikaisen valvonnan ja paikannuksen ja ajantasaiset vaarailmoitukset.

– Tällainen järjestelmä esittää oikeat tiedot oikeaan aikaan oikeille ihmisille – olivatpa he sitten kentällä, valvomossa tai hälytyskeskuksessa, Spindler kiteyttää.

Tällaisessa viestintä- ja hälytysjärjestelmässä integroituvat ja yhdistyvät seuraavat laitteet:

  • Puettavat tunnistus-, turvallisuus- ja paikannusteknologiat sekä laitteet, jotka yhdistävät tärkeimmät viestintä- ja turvallisuusominaisuudet: tällaisia laitteita voivat olla esimerkiksi yrityksille suunnitellut DECT-, WiFi- ja GSM-puhelimet, joilla voi soittaa, viestiä ja tehdä kaatumishälytyksiä ja joissa on henkilöturvapainikkeet sekä Bluetooth-, infrapuna- ja GPS-paikannusominaisuudet.
  • Turvajärjestelmät, jotka kattavat kulunseurannan, tunnistus- ja kasvojentunnistusjärjestelmät, biometriset järjestelmät, alueen ja tunkeilijoiden tunnistuksen sekä valvonnan.
  • Hälytysjärjestelmät esihälytyksineen, eli esimerkiksi savu-, palo-, kemikaali- ja kaasuhälytykset sekä ajoneuvotelematiikan kaltaiset teknologiat kuljetusajoneuvoissa.
  • Muut toimintakriittiset anturit ja prosessinvalvontajärjestelmät.

Spindlerin mukaan tällaisten ratkaisujen ansiosta työnantaja on tietoinen työntekijöidensä tilanteesta ja sijainnista, jolloin työntekijä saa tarvittaessa oikeanlaista apua ja ajankohtaista tiedotusta. Ratkaisujen avulla voidaan tiedottaa esimerkiksi alueen evakuoinnista tai kollegan avuntarpeesta.

– Ratkaisut parantavat työtyytyväisyyttä ja -turvallisuutta, minkä lisäksi ne johtavat usein merkittävästi vähäisempään vaihtuvuuteen henkilöstössä, Spindler kertoo. 

ascom-image-

Teknologia tuo turvaa moniin tilanteisiin  

Viestintä- ja hälytysjärjestelmäratkaisu mahdollistaa sen, että työnantajat voivat milloin tahansa seurata koontinäytöltä työntekijöidensä sijaintia, terveydentilaa, osaamista ja tehtävien suorittamista. Puhelu-, viesti- ja hälytystiedoista on saatavana täydellinen loki, joka tukee kaksisuuntaista viestintää turvallisuuteen liittyvistä riskeistä, uhkista ja operatiivisista kysymyksistä.

Minkälaisissa tilanteissa tällaista teknologiaa tarvitaan? Tilanteet voivat olla varsin moninaisia: 

  • Poikkeamat suoritus- tai turvallisuusparametreissä. Järjestelmä ilmoittaa esimerkiksi teknisestä viasta, tuotannon hidastumisesta tai lämpötilan noususta johtuvista poikkeamista, jolloin paikalle lähetetään välittömästi lähimpänä oleva, asianmukaisesti koulutettu työntekijä. Toimintatapa mahdollistaa turvallisuuden takaamisen lisäksi ennaltaehkäisevän huollon, jonka ansiosta voidaan välttyä kalliilta joutoajalta.
  • Hälytysten vahvistaminen. Hälytyksissä lähin saatavilla oleva turvallisuustiimin jäsen saa hälytystä koskevaa kuvaa, videota tai dataa tapahtuman vahvistamiseksi. Tällä tavalla vältetään vääriin hälytyksiin kuluvaa aikaa sekä tuetaan tarvittaessa tehokasta toimintaa hälytysten aikana ihmisten ja omaisuuden suojelemiseksi.
  • Datapohjainen sisäisen ja ulkoisen pelastushenkilöstön ohjaus. Ratkaisun ansiosta mukana kulkevilla puhelimilla voidaan lähettää esimerkiksi sijaintitietoja tai ottaa video- ja ääniyhteys pelastushenkilöstöön.
  • Automaattinen evakuointi, eristys ja paikalle kutsuminen. Ratkaisussa voidaan hoitaa automaattisesti henkilöstön evakuointi ja alueiden eristykset kulunvalvonnan integroinnin välityksellä. Lisäksi voidaan lähettää henkilöstöä paikalle yksin työskentelevän ilmoituksen tai turvallisuuden ja toiminnan keskitetyn valvonnan kautta.
  • Reaaliaikainen viestintä toimipaikkojen sisällä ja välillä. Viestintä henkilöstötiimien toimipaikkojen sisällä ja niiden välillä mahdollistaa ajantasaisen tiedon esimerkiksi tehtävien valmistumisesta, uusista tehtävistä ja lisätehtävistä. Samalla välittyy tietoa henkilöstön turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
ascom-image-

Avoimuus on kaiken A ja O

Yksintyöskentelyn turvallisuutta parantavien ratkaisujen voisi kuvitella tuovan mukanaan mittavia teknisiä vaatimuksia – näin ei kuitenkaan Spindlerin mukaan ole.

– Yritysten tarpeisiin pyritään tarjoamaan kaksi tärkeää ominaisuutta: avoin integrointi ja yhdistettävyys. Monissa infrastruktuurin muodostavissa kalusteissa ja laitteissa on jo esimerkiksi Bluetooth-paikannus ja IoT-valmius, ja yksinoikeusteknologioiden käyttö on vähenemässä, Spindler kertoo.

Spindlerin mukaan palapelin toinen osa on ohjelmisto, joka mahdollistaa tehokkaan valvonnan ja hallinnan. Ohjelmistoissa olennaista on avoin arkkitehtuuri, koska se tarjoaa enemmän joustavuutta ja auttaa välttämään tilanteita, joissa vanha ratkaisu täytyy purkaa ja korvata uudella.

– Toisin sanoen laitteista ja tietokannoista riippumaton ohjelmisto ei määrittele, mitä järjestelmiä ja laitteita yritys tarvitsee. Sen sijaan ohjelmisto voi kasvaa ja mukautua yrityksen tarpeisiin, Spindler selittää.

Spindlerin mukaan on jo mahdollista toteuttaa nykyaikainen ja käytännöllinen ratkaisu turvallisuutta koskeviin huolenaiheisiin, tarpeisiin ja tehokkuusvaatimuksiin. Hänen mukaansa se on myös kannattavaa.

– Henkilöstö on organisaation arvokkainta omaisuutta, joka täytyy asettaa etusijalle, Spindler sanoo.