Potilaat ovat tyytyväisiä, työntekijät voivat hyvin, rekrytointi on sujuvaa ja talouskin on tasapainossa. Puhutaanko nyt todella suomalaisesta sairaalasta, jossa tehdään noin 7 000 leikkausta vuodessa?
Viime aikoina terveydenhuollosta on kantautunut lähinnä huolestuttavia uutisia: uupuneet hoitajat vaihtavat alaa ja uusia on vaikeaa saada tilalle, hoitojonoissa odottavat potilaat ovat tyytymättömiä ja sairaaloiden taloustilanne on huolestuttava. Terveydenhuollosta piirtynyt kuva on sangen synkkä, joten hämmästys on suuri, kun kehityspäällikkö Marjo Uusitalo ja apulaisosastonhoitaja Jaana Mäkinen kuvailevat tekonivelleikkauksiin erikoistuneen Coxan arkea.
– Meillä sekä potilaat että työntekijät ovat tyytyväisiä ja puskaradio toimii: potilaita tulee kaikkialta Suomesta, ja työntekijöiden rekrytointi sujuu ongelmitta. Tehokkaan toimintamme ansiosta talouskin on hyvällä mallilla, mikä mahdollistaa toiminnan jatkuvan kehittämisen, Uusitalo luettelee.
Mutta miten tämä on mahdollista tämän päivän Suomessa?
– Kaikki juontaa juurensa 1990-luvun lopulle, jolloin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä piti jonottaa tekonivelleikkaukseen kohtuuttoman pitkään. Potilaiden kannalta tilannetta pahensi vielä se, että isossa sairaalassa kaikki päivystysleikkaukset ajoivat ei-kiireellisten leikkausten ohi. Tilanteen ratkaisemiseksi tekonivelkirurgia päätettiin eriyttää omaksi yhtiökseen – ensimmäiset leikkaukset Coxassa tehtiin syksyllä 2002, Uusitalo kertoo.
Samoihin aikoihin Suomessa käytiin eduskuntaa myöden keskustelua tekonivelleikkausten hoitotuloksista, joissa oli usein toivomisen varaa.
– Coxassa päätettiinkin panostaa voimakkaasti hoidon laatuun ja leikkaustulosten parantamiseen. Tueksi haluttiin tutkittua tietoa, joten tutkimuksesta tuli tärkeä ja pysyvä osa toimintaamme. Kaikkiaan tuohon aikaan oli aika innovatiivinen ratkaisu perustaa yhtiömuotoinen sairaala, Uusitalo lisää.
Ratkaisu on sittemmin osoittautunut erinomaiseksi. Coxa on kyennyt tehostamaan toimintaansa tuloksellisesti, minkä ansiosta sillä on varaa panostaa jatkuvaan kehittämiseen – niin leikkaustoiminnan, asiakaspalvelun, työhyvinvoinnin kuin tilojenkin.
– Teemme vuosittain noin 7 000 tekonivelleikkausta eli tuhansia toistoja, jolloin osaaminenkin kumuloituu. Eniten leikkaamme polvia, ja kakkosena tulevat lonkat. Teemme myös kyynärpää-, nilkkaja olkapääleikkauksia, ja lisäksi meillä on tuumorikirurgian erityisosaamista.
Koska leikkausmäärät ovat suuria, leikkaustiimeille tulee vastaan myös harvinaisia komplikaatioita todennäköisemmin kuin muualla. Kokemus auttaa ennakoimaan ja varautumaan yllättäviinkin tilanteisiin, jolloin niihin osataan reagoida nopeasti.
– Keskittäminen vahvistaa erikoisosaamista ja parantaa siten hoidon laatua ja hoitotuloksia, joita seurataan jatkuvasti, apulaisosastonhoitaja Mäkinen vahvistaa.
”Teknologiaratkaisujen pitää tuottaa todellisia hyötyjä.”
– Huoneissa olevien hoitajakutsupainikkeiden lisäksi potilailla on käytössään Ascomin kutsurannekkeet. Niiden avulla liikkeelle lähtenyt potilas voi tarvittaessa hälyttää nopeasti apua, Mäkinen sanoo.
Mäkinen kiittelee myös Ascomin ratkaisua, jonka avulla tehtäväkutsut voidaan välittää suoraan eri ammattilaisten älypuhelimiin.
– Kun potilas on esimerkiksi siirretty vuodeosastolle kuntoutumaan, tieto potilaasta välittyy suoraan fysioterapeutin puhelimeen. Puhelimen työlistalta fysioterapeutti voi tarkistaa, kenen potilaan luo ja mihin huoneeseen hän siirtyy seuraavaksi, Mäkinen kertoo.
– Fysioterapeutin ei siis tarvitse keskeyttää jonkun toisen potilaan kuntoutusta voidakseen vastata puhelimeen, vaan hän voi tarkistaa tehtäväpyynnöt saatuaan senhetkisen työnsä valmiiksi. Kun turhat keskeytykset vähenevät, hän voi tehdä työnsä rauhassa ja hänelle jää enemmän aikaa keskittyä potilaaseen.
Vastaavasti sairaalahuoltajille lähetettävät tehtäväkutsut sujuvoittavat heidän työtään ja tehostavat tilojen käyttöä.
– Tieto kotiutetusta potilaasta välitetään suoraan sairaalahuoltajan puhelimessa olevalle työlistalle, jotta hän tietää tulla siivoamaan huoneen seuraavaa potilasta varten. Huone saadaan nopeasti kuntoon, kun aikaa ei tuhraannu turhaan ihmettelyyn ja odotteluun.
Uusitalon mukaan uusien teknologiaratkaisujen hankkimista harkitaan Coxassa aina tarkoin ja mietitään, minkälaiset ratkaisut palvelevat tarpeita parhaiten. Hän korostaa suunnittelun, yhteistyön ja erityisesti käyttöönottovaiheen tärkeyttä.
– Ratkaisujen pitää tuottaa todellisia hyötyjä ja aidosti lisäarvoa. Käyttöönottovaihe on kriittinen kohta. Siihen kannattaa panostaa, jotta asiat opitaan tekemään alusta alkaen oikein ja mahdolliset epäkohdat havaitaan heti.
Uusitalo ja Mäkinen antavat Ascomille kiitosta siitä, että se kiinnittää riittävästi huomiota käyttäjäkoulutuksiin ja varmistaa siten, että ratkaisut tulevat hyödynnetyiksi arjessa.