Satasairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla hoidetaan pieniä potilaita, jotka tarvitsevat toipuakseen myös vanhempiensa läsnäoloa. Osastolla ei ole vierailuaikoja – ympärivuorokautisen yhdessäolon mahdollistavat perhehuoneet.
Moni lapsi viettää elämänsä ensimmäiset päivät, viikot tai jopa kuukaudet Satasairaalan eli Porissa sijaitsevan keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla. Osaston perhehuoneet mahdollistavat vanhempien ja vastasyntyneen yhdessäolon ympäri vuorokauden.
– On tärkeää, että vanhemmat voivat olla läsnä lapsensa elämässä heti alusta alkaen. Perhe saa viettää omassa huoneessaan koko sairaalassaoloajan ja tutustua rauhassa toisiinsa, osastonhoitaja Eija Koskinen kertoo.
Osastolla hoidettavilla vastasyntyneillä saattaa olla esimerkiksi hengitysvaikeuksia, matala verensokeri tai infektioepäily. Hoitoa saavat myös ennenaikaisesti syntyneet vauvat sekä Turun yliopistollisesta keskussairaalasta Satasairaalaan jatkohoitoon siirrettävät pikkukeskoset.
Sairaalahoidon tarve tulee täysiaikaisena syntyneen vauvan vanhemmille lähes aina yllätyksenä.
– Myös äidit siirtyvät osastollemme hoitoon mahdollisimman pian, yleensä parin tunnin sisällä synnytyksestä. Vanhemmilla on ymmärrettävästi kova huoli lapsestaan, joten on tärkeää, ettei vauvaa eroteta vanhemmistaan pitkäksi aikaa, Koskinen kertoo.
Perhehuonemalli otettiin käyttöön vastasyntyneiden teho- ja valvontaosastolla vuonna 2015. Tuolloin osaston toiminta käynnistyi uusissa tiloissa vastavalmistuneessa Lasten- ja naistentalossa keskussairaalan alueella. Muutamaa vuotta myöhemmin Satasairaalasta tuli Suomen ensimmäinen neo-BFHI-kriteereillä auditoitu sairaala
– Vuonna 2019 sairaalalle myönnettiin vauvamyönteisyyssertifikaatti, joka kattaa myös keskosten ja sairaiden vastasyntyneiden hoidon. Vauvamyönteisyys ja perhelähtöisyys on meille erittäin tärkeää – täällä huomion kohteena on koko perhe, Koskinen kertoo.
Osastolla nähdään Koskisen mukaan päivittäin vanhempien vahvan roolin merkitys. Hoivavastuu on vanhemmilla, jotka saavat halutessaan osallistua myös hoitotoimenpiteisiin ja tutkimuksiin.
– Vanhempien ja lapsen välinen side, turvallisuuden tunne sekä varhainen vuorovaikutussuhde vahvistuvat heti alusta alkaen. Tällä on iso merkitys, kun perhe kotiutuu pitkien, jopa viikkoja tai kuukausia kestävien hoitojaksojen jälkeen.
Perhehuonemallilla sekä yhdessäololla on vahvat kliiniset perusteet: vastasyntyneet kehittyvät ja toipuvat nopeammin vanhempiensa lähellä.
– Esimerkiksi ihokontakti rauhoittaa vauvaa sekä auttaa säätelemään kehon lämpötilaa ja pitämään verensokerin tasaisena. Samalla ihokontakti auttaa äitiä esimerkiksi imetyksen käynnistämisessä ja synnytyksestä palautumisessa, Koskinen kertoo.
Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla perheet saavat olla rauhassa omassa huoneessaan. Tämä edellyttää kuitenkin hoitohenkilöstön jatkuvaa tilannetietoisuutta – potilasturvallisuuden takaamiseksi vauvan vointia on voitava seurata myös huoneen ulkopuolelta käsin. Tämän vuoksi osastolla on käytössä Ascomin Myco-älypuhelimet, hoitajakutsujärjestelmä sekä Unite Assign -ohjelmisto, jolla hälytyksiä voidaan vastuuttaa eri hoitajille.
– Perhehuonemallia ei olisi mahdollista toteuttaa ilman toimivaa terveysteknologiaa, Koskinen korostaa.
Hoitajan mukana kulkevaan Myco-puhelimeen välittyvät niin lääkintälaitteista tulevat hälytykset kuin hoitajakutsutkin.
– Puhelimestaan hoitaja näkee, mistä huoneesta hälytys tulee sekä mikä lääkintälaite hälyttää ja miksi. Näin hän tietää heti mennä oikeaan paikkaan apuun, Koskinen kertoo.
– Hoitajakutsu on vanhemmille helppo tapa pyytää apua. Hoitaja voi kutsun saatuaan avata puheyhteyden huoneeseen ja kysyä vanhemmilta lisätietoja. Tällä tavoin hän osaa tarvittaessa viedä mukanaan huoneeseen esimerkiksi vaippoja. Näin säästyy myös askeleita ja aikaa, hän lisää.
Koskisen mukaan osastolla arvostetaan erityisesti sitä, että huoneista tulevat hälytykset voidaan vastuuttaa tietyille hoitajille. Tämä pienentää yksittäisen hoitajan hälytyskuormaa, vähentää työn keskeytyksiä ja rauhoittaa osaston äänimaailmaa.
– Jos hoitaja ei jostain syystä pysty vastaamaan hälytykseen, hälytys siirtyy toiselle työntekijälle. Näin varmistetaan, että pieni potilas saa nopeasti tarvitsemansa avun.
Koskisen mukaan vanhempien ja lapsen tiiviin yhdessäolon vaikutukset näkyvät myös kotiutumisen jälkeen: perhe saa hoidon tarpeesta huolimatta hyvän alun yhteiselle elämälle.
– Pystymme täällä tukemaan vanhempia ja aika pienilläkin asioilla vaikuttamaan siihen, minkälainen elämä perhettä odottaa kotiutumisen jälkeen. Kotiinpaluun jälkeiset soitot tänne ovat oikeastaan tyystin loppuneet perhehuonemallin myötä.
Koskinen on työskennellyt vastasyntyneiden teho- ja valvontaosastolla koko työuransa ajan. Yli 30-vuotisen uransa aikana hän on saanut nähdä lukuisten perheiden kasvavan ja selviävän yhdessä vaikeistakin ajoista.
– Totta kai välillä eteen tulee myös surullisia kohtaloita, jos esimerkiksi hyvin huonokuntoisena syntynyt vauva menehtyy. Kuitenkin pääasiassa tämä on positiivista ja palkitsevaa työtä. On hienoa nähdä, kun vanhemmat kotiutuvat täältä perheenä – silloin olemme onnistuneet omassa työssämme. Siihen tunteeseen en ikinä kyllästy, hän päättää.