Country Selector: Suomi
Jorvin uudisrakennushankkeessa myös suunnitteluvaiheeseen on investoitu mittavasti. Työnantajan ja satojen käyttäjien sitoutuminen on pitänyt hankkeen aikataulussa, vaikka matkalle on osunut pandemia, työtaisteluja sekä käyttäjien eriäviäkin toiveita.
Espoossa kohoaa parhaillaan HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan uusi sairaalarakennus. Viisisakaraiseen ja viisikerroksiseen Jorvin sairaalan osastorakennukseen sijoitetaan muun muassa 367 vuodeosastopaikkaa, 12 synnytyssalia ja kolme sektiosalia. Lisäksi tiloihin muuttavat naistentautien ja synnytysten vastaanotot, lasten ja nuorten vastaanotot sekä kuvantaminen.
– Jorvin sairaala on yksi Suomen vilkkaimmista päivystyssairaaloista ja nykyään myös toiseksi suurin synnytyssairaala. Täällä leikataan vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Tämä kaikki vaatii työnkuluilta ja muutoksilta erityistä sujuvuutta, kertoo rakennushankkeen toiminnallisesta suunnittelusta vastaava erikoissuunnittelija Annukka Sandell.
Aiemmin hajallaan olleet osastot yhdistetään samaan kerrokseen, mikä tekee hoidosta sekä helpompaa että tehokkaampaa. Kaivatun muutoksen onnistuminen vaatii huolellista valmistelua.
– Sairaalamme on HUSin toiseksi suurin rakennushanke. Se on kompleksinen kokonaisuus, ja sillä on laaja käyttäjäryhmä. Muutto vaikuttaa kaikkien arjen sujuvuuteen, Sandell korostaa.
Uusia tiloja alettiin suunnitella alusta asti osallistaen laajaa käyttäjäryhmää sekä kumppaneita. Toiminnallinen suunnittelu on HUSille tuttu toimintamalli, ja tässä hankkeessa hyödynnetään kaikkea aiemmin opittua.
– He, jotka työtä tekevät, ovat myös työn parhaita kehittäjiä. Nykyisten työnkulkujen vahvuudet ja heikkoudet täytyy tutkia perusteellisesti. Muuten käy helposti niin, että käsissämme on uusia ongelmia tai ratkaisu, joka ei palvele tarkoitustaan, Sandell painottaa.
Uudisrakennuksen suunnittelu alkoi vanerista rakennetuilla mallitiloilla, jotka toteutettiin oikeassa mittakaavassa purettaviin tiloihin. Niissä ratkaisuja kävi arvioimassa lähes 500 käyttäjää: hoitajaa, lääkäriä, yhteistyökumppania ja asiakasraatilaista. Kommentteja kertyi satoja, ja suurin osa pystyttiin ottamaan huomioon suunnittelussa.
– Samasta yksiköstä saattoi tulla ristiriitaisiakin toiveita. Se sai aikaan hedelmällistä keskustelua ja ideoiden pallottelua. Kommenteista nousi esiin parannusehdotuksia, jotka muuttivat suunnitelmia oleellisesti, Sandell kertoo.
– Aktiivinen osallistuminen auttoi yksiköitäkin ymmärtämään paremmin omat toiveensa. Kun yhteisymmärrys löytyi eriävistä näkemyksistä huolimatta, saimme kehittämiseen tukevat raamit ja selkeän suunnan, lisää hankkeen ICT-puolesta vastaava projektipäällikkö Minna Rautavuoma.
Mallitilavierailuista saatiin kerättyä selkeät toiveet, jotka jalostettiin vielä edelleen tarkemmiksi tarpeiksi. Työ on auttanut myös hankkeen yhteistyökumppaneita käytännön ratkaisujen etsimisessä. Ascomin kanssa yhteistyössä on järjestetty lisäksi työpajoja, joissa käyttäjät pääsivät perehtymään uusien tilojen teknologiaan.
Uusissa tiloissa yhden hengen potilashuoneet antavat potilaille rauhaa toipumiseen. Ne edellyttävät työnkuluilta ja viestinnältä sujuvuutta, jonka varmistamisessa teknologialla, kuten Ascomin Myco-älypuhelimilla ja hälytystenhallinnalla, on keskeinen rooli.
– Ascom on antanut arvokasta näkemystä siihen, miten käyttäjien tarpeet saadaan mukaan arkeamme helpottaviin ratkaisuihin. Teimme ennen työpajoja puolin ja toisin isoa kartoitustyötä, minkä ansiosta työ starttasi tehokkaasti, Rautavuoma kertoo.
Työpajojen perusteellinen valmistelu kannatti: käyttäjät kiittelivät niiden käytännönläheisyyttä.
– Käyttäjät ovat esimerkiksi ymmärtäneet, että ei suinkaan riitä, että Myco on taskussa. Jotta älypuhelimen kaikki ominaisuudet saadaan muuton jälkeen mahdollisimman nopeasti arkeen mukaan, on osa yksiköistä ottanut ne käyttöön soveltuvin osin jo nykyisissä tiloissa, Rautavuoma sanoo.
Toiminnallinen suunnittelu on HUSille tuttu toimintamalli, ja tässä hankkeessa hyödynnetään kaikkea aiemmin opittua
Mallitilavierailuissa ja työpajoissa kerättyjen toiveiden läpikäynnin jälkeen alkoi seuraava noin vuoden urakka, kun tilat 3D-mallinnettiin. Mallinnusten jälkeen rakennustyömaalla edettiin rakennusvaiheeseen. Joistain tiloista, kuten potilashuoneesta, rakennettiin työmaalle ensiksi yksi mallitila, jonka suunnittelijat ja käyttäjien edustajat tarkistivat.
– Toteutukset vastasivat suunnitelmia, ja rakentamisessa päästiin vauhtiin. Kitkaton eteneminen on ollut henkilökunnan ja potilasraatien aktiivisen mukanaolon ansiota – mikä ei tietenkään olisi ollut mahdollista ilman työnantajan sitoutumista, Sandell kiittelee.
Sitoutuminen onkin ollut suurhankkeessa poikkeuksellista. Projekti on edennyt pandemian ja työtaistelujen keskellä hyvässä yhteistyössä, ja nykyisiä käytäntöjä on oltu valmiita tarkastelemaan kriittisesti sekä tarvittaessa muuttamaan.
– Usein ihmiset eivät tuo ongelmia esiin, koska epäilevät asiantuntijuuttaan tai ajattelevat, “ettei ongelmia ennenkään ole korjattu”. Tässä hankkeessa olemme korostaneet, että vain esiintuotuja ongelmia voidaan ratkaista, Sandell sanoo.
Suunnittelussa mukana olleet käyttäjät ovat selvinneet jo monista karikoista ja ottaneet vastuuta muuton onnistumisesta. Seuraava haaste on koko käyttäjäryhmän kouluttaminen ja mukaanotto ennen muuttoa.
– Kun muuton aika koittaa, tärkein tehtävämme on tukea suunnitteluun osallistunutta henkilökuntaamme, jotta he jaksavat viedä muutoksen läpi omissa yksiköissään, Rautavuoma sanoo.
– Mila Hildén
Senioriklinikkakonsultti, Ascom Oy
