Miten varaudumme tulevaan?

Koronan ensimmäinen aalto natisutti terveydenhuollon yksiköiden muuntojoustavuutta, mutta terveydenhuolto kesti kuin kestikin paineen – ainakin Suomessa. Tästä on kiittäminen hoitotyön sankareita, jotka tekevät arvokasta työtä koronaan sairastuneiden ihmishenkien pelastamiseksi ja kaikkien olon helpottamiseksi. Ei pidä myöskään unohtaa taustalla toimivia sairaalatekniikan taitajia, jotka pitävät järjestelmät käynnissä. Lisäksi he onnistuivat nopeasti tuplaamaan Suomen tehohoitopaikkojen määrän rakentamalla pandemiaväistötiloja. Kokonaisuuden takaa löytyvät myös poliittiset päättäjät ja asiantuntijat, joiden avulla Suomessa nopeasti rakennettiin ja toimeenpantiin koronastrategia. Jälkikäteen on helppo viisastella ja sanoa, mitä olisi voitu tehdä toisin. Syytökset ovat kuitenkin turhia, sillä tärkeintä on oppia ja toimia seuraavalla kerralla paremmin. Omasta mielestäni voimme kuitenkin olla ylpeitä siitä, miten homma Suomessa hoidettiin – hyvä Suomi! 

Iso kysymys onkin nyt se, miten toimia viisaasti tästä eteenpäin. Mitä pitäisi tehdä, jotta meillä olisi paremmat valmiudet selviytyä vastaavista tilanteista tulevaisuudessa? Covid-19-pandemia voimistanee seuraavia trendejä niin meillä kuin maailmallakin:

1.  Tehohoidon kapasiteettia pitää lisätä

Covid-19 ei jää ainoaksi pandemiaksi, asiantuntijoiden mukaan uudet pandemiat ovat todennäköisiä lähitulevaisuudessakin. Suomessa useissa erikoissairaanhoidon sairaalahankkeissa osastot suunnitellaan siten, että niihin rakennetaan yhden tai kahden hengen potilashuoneita. Tämä parantaa muuntojoustavuutta erityisesti silloin, jos esimerkiksi pandemian vuoksi tarvitaan nopeasti tehohoidon väistötiloja. Järjestely mahdollistaa myös tarvittavan kohortoinnin. Jos potilaalle ei ole yhden hengen huonetta saatavilla, hänet voidaan sijoittaa kohorttiin. Kohortilla tarkoitetaan sitä, että samaa mikrobia kantavat henkilöt hoidetaan samassa huoneessa tarvittavin turvatoimin. 

ascom-image-

2.  Terveydenhuollon digitalisaatiota pitää nopeuttaa

Digitalisaatiossa useat teollisuuden alat ovat terveydenhuoltoa pidemmällä. Tosin meillä ja muissa Pohjoismaissa tilanne on parempi kuin monissa Euroopan maissa, joissa digitalisaation saralla on vielä erityisen paljon tehtävää. Suomessa terveydenhuollon digitalisaatio etenee kuitenkin hyvää vauhtia ja mobiilivallankumous ulottuu vihdoin myös terveydenhuoltoon. Muun muassa HUS on hankkinut käyttöönsä yli 1 000 ammattilaisen päätelaitetta sekä mobiilikirjauksia että lääkintälaitehälytysten ja hoitajakutsujen hallintaa varten. Potilaiden tehokas etämonitorointi on tarpeen, jotta hoitohenkilökunnan fyysistä kontaktia pandemiapotilaisiin voidaan vähentää. Monitorointiin on nyt saatavilla paljon uusia laitteita, mutta yksittäisiä laitteita olennaisempaa on se, että eri laitteet voidaan integroida yhteen kokonaisuuteen ja mahdollistaa näin parempi tilannekuva hoitotyön ammattilaisille.  

ascom-image-

3.  Infektioiden kontrollointiin pitää kiinnittää yhä enemmän huomiota

Korona-uutisoinnissa kukaan ei ole voinut välttyä muun muassa turvaväleihin ja maskien käyttöön liittyviltä ohjeistuksilta. Infektioiden leviämisen estäminen onkin keskeistä virusten aiheuttamien epidemioiden hillitsemisessä. Uudella teknologialla voidaan helpottaa myös infektiopotilaiden seulontaa ja vähentää hoitotyöhön sisältyvien altistusten määrää. Hyvänä esimerkkinä on Pohjois-Karjalan keskussairaala, jossa on kokeiltu koronapotilaiden seulontaa lämpökameroiden avulla.

Korona osoitti, että terveydenhuollossa ei vielä hyödynnetä teknologiaa riittävästi – ei edes jo olemassa olevaa. Pelkästään tehohoitoon tai tehostettuun valvontaan tarkoitettujen tilojen lisääminen ei riitä, sillä pullonkaulaksi tulee hyvin nopeasti puute osaavasta henkilökunnasta. Teknologiaa pitäisikin hyödyntää enemmän myös ongelmien ennaltaehkäisyyn, jotta niihin voitaisiin puuttua ajoissa. Muun muassa päälle puettavien sensorien tuottamaa dataa voidaan hyödyntää erilaisissa tekoälylaskelmissa ja huomata muutokset elintoiminnoissa ennen kuin tilanne on kriittinen. Ajantasaisen tilannetietoisuuden ansiosta oikea hoito voidaan aloittaa ajoissa. Tavoitteena on saada hoitoajat mahdollisimman lyhyiksi mutta toisaalta estää liian aikainen kotiuttaminen.

Mahdollisuuksia on paljon, eikä niitä ole enää varaa jättää hyödyntämättä. Paluuta entiseen ei ole. Oletko sinä valmis muutokseen? Me olemme valmiita auttamaan!  

 

Blogin kirjoittaja: Ari-Pekka Tenko