Koronapandemia muuttaa terveydenhuoltoa pysyvästi

Koronapandemia on muuttanut kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia virtuaalisiksi ja tuonut muutoksia työskentelytapoihin. Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkin mukaan pandemia korostaa teknologian ja etäyhteyksien merkitystä myös terveydenhuollossa.       

Paulus Torkki on hoitanut Suomessa ainutlaatuista terveydenhuollon tuotantotalouden professuuria vuodesta 2017. Koulutukseltaan Torkki on tekniikan tohtori mutta tehnyt uransa terveydenhuollon piirissä. Torkin asiantuntemukselle on riittänyt kysyntää niukkojen resurssien ja kustannusvaikuttavuuspaineiden kurittamassa terveydenhuollossa.

Digitalisaatiolle vauhtia

Terveydenhuollon digitalisaatiosta on keskusteltu vuosia, mutta vasta koronaepidemia osoitti, että itse asiassa Suomessa oltiin jo odotettua valmiimpia hyödyntämään teknologiaa esimerkiksi etäyhteyksissä. Etävastaanottoja on pitkään toivottu tehostamaan terveydenhuoltoa. Nyt niiden määrä on kasvanut huimasti – joidenkin toimijoiden mukaan jopa kymmenkertaistunut. Torkin mukaan yksi epidemian tuomista opeista tulee olemaan se, että hahmotetaan, milloin ihmisten fyysisestä kohtaamisesta on oikeasti hyötyä.

Aiemmin terveydenhuolto on perustunut siihen, että potilas liikkuu paikasta toiseen, perusterveydenhuollosta jonon kautta erikoissairaanhoitoon. Uusi malli voisi olla, että asiantuntemus liikkuu. Terveyskeskuksesta voitaisiin ottaa suoraan konsultoiva etäyhteys erikoislääkärin vastaanotolle.

– Minulla on parhaillaan ohjattavana väitöskirjatutkija, joka tekee tutkimusta eri terveyskeskusmalleista. Eräässä tutkimuskohteessa oli siirrytty etävastaanottoihin ja tutkija pohti, haittaako se tutkimusasettelua. Ei haittaa, sillä etävastaanotot ovat tulleet jäädäkseen, eikä paluuta entiseen ole, Torkki sanoo.

Vähemmällä pitää saada enemmän 

Kuinka käy paljon puhutun sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen, jota oli jo aiemmin peräänkuulutettu? Isot kaupungit, Helsinki etunenässä, on vaatinut selkeää aikalisää uudistukselle koronatilanteen vuoksi. Varmaa on, että sosiaali- ja terveyspuolen menojen jarruttaminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on väläyttänyt Suomen kansantaloudelle 5–13 prosentin laskua sen mukaan, miten koronaepidemia onnistutaan taltuttamaan.

Torkki sanoo, että tiukoissa taloustilanteissa on aina herännyt keskustelu terveydenhuollon vaikuttavuudesta. Vähemmällä on pakko saada aikaan enemmän. Hänen mukaansa säästökohteita etsitään kuitenkin joskus vääristä paikoista. Torkki moittii tapaa painottaa kalliita yksikkökustannuksia esimerkiksi tehohoidossa tai kallista teknologiaa. Sen sijaan pitäisi katsoa asiakaskohtaisia kustannuksia ja mitä sillä saadaan aikaan. Torkki siteeraa tutkimusta, jonka mukaan Oulun kaupungissa viisi prosenttia asiakkaista käyttää 57 prosenttia sotekustannuksista.

­­­– Meillä on paljon ikäihmisiä, sekä niitä, joille on kasautunut sekä sairauksia että sosiaaliongelmia. Entistä paremmin pitäisi kyetä ehkäisemään ennalta ongelmien kasautumista. 

ascom-image-
ascom-image-

Kuva: Helsingin yliopisto

Löytyykö ratkaisu datasta?

Yksi ratkaisu voisi olla tietojohtaminen. Torkki on ollut mukana tutkimusryhmässä, joka on luonut tietojohtamisen arviointimallin osana maakunta- ja soteuudistuksen suunnittelua. Torkin mukaan yksi havainto on, että terveydenhuollossa kertyvästä datasta ei ole pulaa, mutta sitä ei hyödynnetä tarpeeksi.

Torkki valmistelee parhaillaan EU-rahoitteista tutkimusta siitä, mitkä varsinaisen sairaudenhuollon ulkopuoliset terveystekijät keski-ikäisillä ennakoivat vanhuusiän haurautta. Varhaisempi puuttuminen esimerkiksi liikkumattomuuteen ja epäterveelliseen ruokavalioon voisi tuoda lisää terveitä vanhuusvuosia.

Nähdäänkö tulevaisuudessa sitten tekoäly seulomassa terveystietoja ja tekemässä hoitosuosituksia? Isot teknologiayhtiöt Googlea myöten ovat tähynneet toiveikkaasti terveydenhuollon suuntaan. Kun puhe on isosta datasta, luulisi, että kokeneita globaaleja toimijoita on vaikea voittaa. Ei välttämättä, Torkki sanoo.

Torkki muistuttaa, että jotta esimerkiksi tekoälysovellus voisi tehdä minkäänlaisia suosituksia terveydenhuollossa, siihen pitäisi kerätä ja ohjelmoida valtava määrä dataa toimenpiteistä sekä diagnooseista ja potilaiden sosiodemografisia tietoja.

­– Ajatuksena terveydenhuollon ongelmien ratkaiseminen tekoälyn ja teknologian avulla on houkutteleva. Terveydenhuollossa kertyvä data on kuitenkin niin spesifiä, ettei sen hyväksi käyttäminen ilman alan tuntemusta ole mahdollista.

Apulaisprofessori Torkki on luottavainen, että suomalaiset terveydenhuoltoalan yritykset pärjäävät jatkossakin. Teknologialla on kasvava merkitys ja Suomessa on ainutlaatuista osaamista.

– Historia on osoittanut, että terveydenhuolto on kaikissa oloissa kasvava ala. Ihmiset ovat aina valmiita maksamaan terveydestä, sillä se on perusarvo.