Blogi: Terveydenhuollon mobiilivallankumous!

Suomen terveydenhuollossa tapahtuu vihdoinkin oikein ryminällä, vaikka SOTE-raketti yskii. Varsinkin uusien sairaalahankkeiden yhteydessä panostetaan yhä enemmän hoitajien mobiilityökaluihin. Vai jääkö panostus vain hyväksi yritykseksi?

Yhä useampi terveydenhuollon toimittaja tarjoaa omia mobiiliapplikaatioitaan hoitajien käyttöön. Merkittävää tässä kehityksessä on se, että nyt myös potilastietojärjestelmien toimittajat tarjoavat mobiiliapplikaatioita, jotka mahdollistavat hoidon dokumentoinnin hoitotyön keskipisteessä eli potilaspaikalla. 

Hoitotyötä voidaan lisäksi tukea esimerkiksi erilaisilla mobiiliapplikaation muistilistoilla. Virtuaalisten lääkekaappien yleistyessä applikaatiolla voidaan tehdä myös potilaan, hoitajan ja annettavan lääkkeen tunnistukset viivakoodeista tai NFC-sirusta ja mahdollistaa näin suljetun lääkekierron prosessi potilasturvallisesti.

Millä eväillä mobiilivallankumous tulisi sitten toteuttaa, ettei tuotos jää torsoksi? Tässä ainakin muutamia mielestäni tärkeitä pointteja:

1. Yksi olennainen juttu on pistää perustyökalut kuntoon. Hoitotyön ammattilainen ansaitsee ammattilaiselle suunnitellun työkalun. Hoitajan älypuhelimen pitää mahdollistaa potilaan tunnistus viivakoodirannekkeesta nopeasti ja luotettavasti – vaikka pimeässä potilashuoneessa. Kuluttajapuhelimella viivakoodin luku ei aina onnistu edes valoisassa tilassa. Tämä taas johtaa helposti siihen, että potilas valitaan sovelluksen potilaslistalta, jolloin virheiden todennäköisyys kasvaa. Väärän potilaan valinta saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa jopa potilasvahingon.

Puhelimessa tulee olla vaihdettava ja ”hot swap” -toiminnolla varustettu akku, jotta aikaa ei kulu puhelimen tai applikaatioiden uudelleenkäynnistyksiin. Puhelimen hyödyntäminen yhä enemmän eri työnkuluissa tarkoittaa sitä, että akkua kuluu. Akku- ja puhelinryhmälaturit ovat siis tarpeen. Kiivastahtinen 24/7-hoitotyö asettaa myös kovat vaatimukset mekaniikalle ja puhdistettavuudelle.

Puhelimeen integroitu mekaaninen päällekarkauspainike varmistaa, että apu on aina ”lähellä”. Perinteinen ”päällekarkausnappi” tai PK-ranneke jää liian helposti väärän takin taskuun tai pöydälle, kun taas ”all in one”-laite kulkee aina mukana. Lisäksi ammattilaisen älypuhelin mahdollistaa uhkaavassa tilanteessa tehokkaan tilannejohtamisen, koska esimerkiksi vartijat voivat kuunnella päällekarkaus-tilannetta hälytyksen tehneen älypuhelimen mikrofonin kautta. 

2. Tehokas ja potilasturvallinen tiedon dokumentointi hoidon keskipisteessä edellyttää manuaalisen kirjauksen minimoimista. Datan keräys tulisikin automatisoida integroimalla potilaspaikoilla käytettävät lääkintälaitteet. Tämä mahdollistaisi muun muassa infuusioiden muutosten automaattisen dokumentoinnin potilastietojärjestelmään. Potilaan riskinanalyysit ja lomakkeet voitaisiin täyttää mobiilisti niin pitkälle kuin mahdollista suoraan liitetyistä lääkintälaitteista, ja hoitajalle jäisi vastuu lähinnä validoinnista.

3. Tieto hälytyksistä tulee välittää älykkäästi hoitajien puhelimeen, jotta hoitajille ei aiheuteta hälytysturtumusta. Mahdollisuus saada lääkintälaitehälytyksen yhteydessä kattava yleiskuva muistakin kyseisen potilaan laitteista tukee kliinistä päätöksentekoa myös tiukassa tilanteessa.

 4. Mobiiliapplikaatioiden tulee tukea tehokkaasti ammattilaisten viestintää ja yhteistyötä. Hektinen hoitotyö ja nopeasti muuttuvat tilanteet asettavat monia haasteita viestintäkokonaisuudelle. Esimerkiksi hoitajan ja lääkärin välinen tekstiviestittely potilaan lääkkeenannosta pitäisi tallentaa potilastietojärjestelmään.

Eri ammattilaiset tai tiimit on kyettävä tavoittamaan nopeasti niin elvytys- kuin vähemmän hektisessä konsultointitilanteessakin. Ammattilaisen tavoittaminen nimellä, tehtävänimikkeellä tai tiimin jäsenenä on yhtä tärkeää olipa yhteistyökanavana puhelu, viesti tai ”neuvottelusilta”. 

Ylläolevaa listaa olisi toki voinut jatkaa usealla pointilla. Mobiilivallankumous voi johtaa myös ongelmiin, mikäli useat terveydenhuollon toimijat syytävät vain omia applikaatioitaan terveydenhuollon ammattilaiselle. Tämä voi johtaa nopeasti ”äppiturtumaan”. Tälläistä kehitystä olisi syytä välttää, sillä jo pelkän hälytysturtumankin vähentämisessä on riittävästi haasteita.

Parhaimmillaan mobiilivallankumous vähentää hoitotyön monia keskeytyksiä, rauhoittaa työ- ja toipumisympäristöä sekä mahdollistaa toimivammat työnkulut ja paremman kliinisen päätöksenteon.

Jotta työkaluja halutaan käyttää, niiden pitää tuoda todellista helpotusta hoitajien arkeen. Hoitohenkilökunnan yhtenäistä käyttäjäkokemusta ei pidä aliarvioida. Suomen terveydenhuollon sankarit – hoitajat – ansaitsevat ammattilaiselle suunnitellut työkalut. Tässä kehityksessä Ascom haluaa olla aktiivisesti mukana!

blog-ap-terveydenhuollon-mobiilivallankumous-01675-01-fi.pdf
PDF

Hoitotyön vaatimukset kovenevat – miten teknologia helpottaa hoitajien työtä?

Lataa blogi tästä PDF-muodossa