Country selector
Suomi
Country Selector: Suomi
Potilaat ovat tyytyväisiä, työntekijät voivat hyvin, rekrytointi on sujuvaa ja talouskin on tasapainossa. Puhutaanko nyt todella suomalaisesta sairaalasta, jossa tehdään noin 7 000 leikkausta vuodessa?
Viime aikoina terveydenhuollosta on kantautunut lähinnä huolestuttavia uutisia: uupuneet hoitajat vaihtavat alaa ja uusia on vaikeaa saada tilalle, hoitojonoissa odottavat potilaat ovat tyytymättömiä ja sairaaloiden taloustilanne on huolestuttava. Terveydenhuollosta piirtynyt kuva on sangen synkkä, joten hämmästys on suuri, kun kehityspäällikkö Marjo Uusitalo ja apulaisosastonhoitaja Jaana Mäkinen kuvailevat tekonivelleikkauksiin erikoistuneen Coxan arkea.
– Meillä sekä potilaat että työntekijät ovat tyytyväisiä ja puskaradio toimii: potilaita tulee kaikkialta Suomesta, ja työntekijöiden rekrytointi sujuu ongelmitta. Tehokkaan toimintamme ansiosta talouskin on hyvällä mallilla, mikä mahdollistaa toiminnan jatkuvan kehittämisen, Uusitalo luettelee.
Mutta miten tämä on mahdollista tämän päivän Suomessa?
– Kaikki juontaa juurensa 1990-luvun lopulle, jolloin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä piti jonottaa tekonivelleikkaukseen kohtuuttoman pitkään. Potilaiden kannalta tilannetta pahensi vielä se, että isossa sairaalassa kaikki päivystysleikkaukset ajoivat ei-kiireellisten leikkausten ohi. Tilanteen ratkaisemiseksi tekonivelkirurgia päätettiin eriyttää omaksi yhtiökseen – ensimmäiset leikkaukset Coxassa tehtiin syksyllä 2002, Uusitalo kertoo.
Samoihin aikoihin Suomessa käytiin eduskuntaa myöden keskustelua tekonivelleikkausten hoitotuloksista, joissa oli usein toivomisen varaa.
– Coxassa päätettiinkin panostaa voimakkaasti hoidon laatuun ja leikkaustulosten parantamiseen. Tueksi haluttiin tutkittua tietoa, joten tutkimuksesta tuli tärkeä ja pysyvä osa toimintaamme. Kaikkiaan tuohon aikaan oli aika innovatiivinen ratkaisu perustaa yhtiömuotoinen sairaala, Uusitalo lisää.
Ratkaisu on sittemmin osoittautunut erinomaiseksi. Coxa on kyennyt tehostamaan toimintaansa tuloksellisesti, minkä ansiosta sillä on varaa panostaa jatkuvaan kehittämiseen – niin leikkaustoiminnan, asiakaspalvelun, työhyvinvoinnin kuin tilojenkin.
– Teemme vuosittain noin 7 000 tekonivelleikkausta eli tuhansia toistoja, jolloin osaaminenkin kumuloituu. Eniten leikkaamme polvia, ja kakkosena tulevat lonkat. Teemme myös kyynärpää-, nilkkaja olkapääleikkauksia, ja lisäksi meillä on tuumorikirurgian erityisosaamista.
Koska leikkausmäärät ovat suuria, leikkaustiimeille tulee vastaan myös harvinaisia komplikaatioita todennäköisemmin kuin muualla. Kokemus auttaa ennakoimaan ja varautumaan yllättäviinkin tilanteisiin, jolloin niihin osataan reagoida nopeasti.
– Keskittäminen vahvistaa erikoisosaamista ja parantaa siten hoidon laatua ja hoitotuloksia, joita seurataan jatkuvasti, apulaisosastonhoitaja Mäkinen vahvistaa.
Mallia autotehtaalta
Coxassa on toiminnan alusta alkaen uskottu prosessiorganisaatiomalliin ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Uusitalon mukaan Pohjoismaiden suurimman tekonivelsairaalan toimintatapa perustuu lean-menetelmään, joka kehitettiin Japanissa Toyotan autotehtaalla toisen maailmansodan aikoihin. Menetelmän tavoitteena on toiminnan systemaattinen parantaminen, jotta samoilla resursseilla voitaisiin saada enemmän aikaan.
Lean-menetelmän ytimessä on kaizen-kulttuuri, jonka mukaan muutos ei ole mahdollista ilman ongelmien tai kehityskohtien aktiivista esiin nostamista. Kulttuurin toteutuminen edellyttää henkilöstön osallistamista, johdon sitoutuneisuutta sekä erityisesti sitä, että tehdyt muutokset vakioidaan arjen työhön.
– Coxassa jatkuvan parantamisen malli on luonnollinen osa arkea. Hoitajat voivat jokaisen työvuoronsa jälkeen antaa palautetta havaitsemistaan epäkohdista joko sähköisesti tai ilmoittamalla niistä asiantuntijahoitajalle. Helposti lähestyttävät asiantuntijahoitajat vastaavat kliinisen työnsä ohella kehitystä vaativien asioiden eteenpäin viemisestä. Tukena ovat myös apulaisosastonhoitajat, osastonhoitajat ja hoitotyön johtaja, Uusitalo kertoo.
– Jos joku asia ei toimi, ryhdymme heti miettimään, mikä on ongelma sekä miten ja keiden kanssa sitä lähdetään ratkaisemaan. Jos kyse on isommasta projektista, irrotamme perustyöstä viikon ajaksi noin 10 hengen kehittäjätiimin. Tiimiin kutsutaan hoitoketjuun osallistuvien ammattiryhmien edustajia, eli ongelmaa ratkomassa voi olla niin sihteereitä kuin lääkäreitäkin, Mäkinen lisää.
Mäkisen mukaan on tärkeää muistaa, että kirurgia on tiimityötä ja että yhden leikkauspotilaan hoitoketjuun osallistuu useiden eri ammattiryhmien edustajia.
– Potilaan hoitoprosessi sujuu parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun jokainen hoitoon osallistuva ymmärtää oman roolinsa ketjussa ja kykenee tekemään parhaansa, Mäkinen lisää.
Toiminnan tuloksellinen kehittäminen edellyttää, että työntekijöiden antamaan palautteeseen reagoidaan nopeasti ja että yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti.
– Coxan jokaisen kahvihuoneen seinällä on tilannekuvataulu, jolta kaikki näkevät, miten hyvin olemme tavoitteissamme onnistuneet. Mittaamme päivittäin muun muassa potilasturvallisuutta, hoitoaikojen pituutta ja henkilöstön työtyytyväisyyttä. Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat edellytys sille, että kaikki ovat samalla kartalla eli tietävät, missä mennään, Mäkinen kertoo.
Teknologiaratkaisujen pitää tuottaa todellisia hyötyjä.
Coxan arvot näkyvät käytävillä
Sairaalan toimintaa ohjaavat Coxan arvoista ja strategiasta johdetut toimintaperiaatteet, joiden noudattamiseen jokainen coxalainen on sitoutunut. Toimintaperiaatteet laadittiin työpajoissa yhdessä koko henkilöstön voimin. Eri yksiköillä on muun muassa omat intranet-sivut, joilta sovitut toimintamallit ja ohjeet ovat helposti ja nopeasti löydettävissä.
– Edellytämme, että jokainen täällä työskentelevä sisäistää yhteiset toimintatavat. Niistä myös muistutetaan aina tietokoneen lukitusnäyttöä avattaessa, Mäkinen naurahtaa.
Uusitalo ja Mäkinen kertovat, että jokainen uusi coxalainen perehdytetään huolellisesti Coxan hoitoprosesseihin, arvoihin ja tapaan toimia.
– Kerromme, mitä coxalaisuus merkitsee ja miksi yhteisten toimintamallien noudattaminen on niin tärkeää. Coxalaisuuden voisi määritellä siten, että se on yhteen hiileen puhaltamista kaikkien ammattiryhmien kesken. Erilaisesta työkulttuurista tuleva voi joskus yllättyä siitä, että meillä pienetkin arkiset asiat ovat iso juttu – arvot näkyvät arjessamme joka päivä, Uusitalo sanoo.
Yksi arjen pienistä asioista on ihmisten tervehtiminen, joka ei kaikissa työkulttuureissa ole itsestäänselvyys.
– Täällä kaikki tervehtivät toisiaan, ja tapa tarttuu uuteen työntekijään nopeasti. Tervehtiminen voi kuulostaa vähäpätöiseltä seikalta, mutta sitä se ei ole. Se viestii yhteenkuuluvuuden tunteesta ja keskinäisestä arvostuksesta, mikä vahvistaa positiivista työilmapiiriä. Hyvä ilmapiiri on puolestaan yksi työyhteisön tärkeimmistä vetovoimatekijöistä.
Ascomin ratkaisut sujuvoittavat hoitoketjua
Uusitalon mukaan Coxan tärkein tehtävä on pitää huolta siitä, että potilaat saavat mahdollisimman hyvää hoitoa ja laadukasta palvelua oikea-aikaisesti. Lisäksi hoidon on oltava yhteiskunnalle kustannustehokasta.
– Coxa on kokonaan julkisomisteinen yhtiö, joten meille on tärkeää myös se, että käytämme vastuullisesti yhteisiä varoja. Erikoissairaalan hoitotilojen ylläpito maksaa, minkä vuoksi yritämme välttää kalliiden tilojen tyhjäkäyntiä. Tässä tavoitteessa meitä auttavat muun muassa Ascomin viestintäratkaisut, jotka sujuvoittavat hoitoprosessia monin tavoin, Uusitalo sanoo.
Coxassa on käytössä Ascomin hoitajakutsujärjestelmä, joka välittää kutsut ja hälytykset hoitajien mukana kulkeviin älypuhelimiin. Vastuutustoiminnon ansiosta kutsut välittyvät ensi kädessä ainoastaan potilaan vastuuhoitajalle, mikä vähentää merkittävästi ylimääräisiä hälytysääniä ja hoitajiin kohdistuvaa kuormitusta.
– Huoneissa olevien hoitajakutsupainikkeiden lisäksi potilailla on käytössään Ascomin kutsurannekkeet. Niiden avulla liikkeelle lähtenyt potilas voi tarvittaessa hälyttää nopeasti apua, Mäkinen sanoo.
Mäkinen kiittelee myös Ascomin ratkaisua, jonka avulla tehtäväkutsut voidaan välittää suoraan eri ammattilaisten älypuhelimiin.
– Kun potilas on esimerkiksi siirretty vuodeosastolle kuntoutumaan, tieto potilaasta välittyy suoraan fysioterapeutin puhelimeen. Puhelimen työlistalta fysioterapeutti voi tarkistaa, kenen potilaan luo ja mihin huoneeseen hän siirtyy seuraavaksi, Mäkinen kertoo.
– Fysioterapeutin ei siis tarvitse keskeyttää jonkun toisen potilaan kuntoutusta voidakseen vastata puhelimeen, vaan hän voi tarkistaa tehtäväpyynnöt saatuaan senhetkisen työnsä valmiiksi. Kun turhat keskeytykset vähenevät, hän voi tehdä työnsä rauhassa ja hänelle jää enemmän aikaa keskittyä potilaaseen.
Vastaavasti sairaalahuoltajille lähetettävät tehtäväkutsut sujuvoittavat heidän työtään ja tehostavat tilojen käyttöä.
– Tieto kotiutetusta potilaasta välitetään suoraan sairaalahuoltajan puhelimessa olevalle työlistalle, jotta hän tietää tulla siivoamaan huoneen seuraavaa potilasta varten. Huone saadaan nopeasti kuntoon, kun aikaa ei tuhraannu turhaan ihmettelyyn ja odotteluun.
Uusitalon mukaan uusien teknologiaratkaisujen hankkimista harkitaan Coxassa aina tarkoin ja mietitään, minkälaiset ratkaisut palvelevat tarpeita parhaiten. Hän korostaa suunnittelun, yhteistyön ja erityisesti käyttöönottovaiheen tärkeyttä.
– Ratkaisujen pitää tuottaa todellisia hyötyjä ja aidosti lisäarvoa. Käyttöönottovaihe on kriittinen kohta. Siihen kannattaa panostaa, jotta asiat opitaan tekemään alusta alkaen oikein ja mahdolliset epäkohdat havaitaan heti.
Uusitalo ja Mäkinen antavat Ascomille kiitosta siitä, että se kiinnittää riittävästi huomiota käyttäjäkoulutuksiin ja varmistaa siten, että ratkaisut tulevat hyödynnetyiksi arjessa.
Tutustu myös muihin Ascom Newsin artikkeleihin