Country selector
Suomi
Country Selector: Suomi
Ascomin kliinisenä asiantuntijana työskennelleen Anniina Junnilan mukaan terveysteknologiaa hyödynnetään palveluasumisessa ja kotihoidossa yhä enemmän ja sen tarve kasvaa edelleen muun muassa hoitajapulan vuoksi. Hyvän hoidon turvaamiseksi älykkään terveysteknologian hyödyntäminen on välttämätöntä.
Terveysteknologia on saanut vankan jalansijan sairaalamaailmassa, mutta sen tarjoamia mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään aiempaa enemmän myös ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa. Terveysteknologiaa ja digitalisaatiota hoitotyön kehittämisessä tutkineen Junnilan mukaan terveysteknologiaan halutaan nyt panostaa niin palveluasumisessa kuin kotihoidossakin.
– Tällä hetkellä tiedostetaan hyvin se, että vanhusten määrä tulee lisääntymään ja hoitajien määrä vähenee. Tämä on lisännyt kiinnostusta terveysteknologiaan – nyt ymmärretään, että sen tehokkaampi hyödyntäminen on välttämätöntä, Junnila sanoo.
Junnila on haastatellut julkisen ja yksityisen puolen pitkäaikaishoidon johtajia ja asiantuntijoita ympäri Suomen. Hän selvitti, minkälaisia terveysteknologian sovelluksia on käytössä sekä minkälaisia tarpeita ja toiveita teknologisten palveluiden kehittämiselle on. Haastatteluiden perusteella pitkäaikaishoidon kentälle toivotaan hyvää digikulttuuria, joka edistää teknologian käyttöönottoa matalalla kynnyksellä.
– Mahdolliset alun haasteet halutaan hyväksyä osana teknologian kehitystä – ne voitetaan oikealla asenteella ja hyvällä yhteistyöllä, Junnila referoi.
Myös ikääntyneet asukkaat ja heidän läheisensä suhtautuvat varsin myönteisesti siihen, että teknologiaa hyödynnettäisiin palveluasumisessa nykyistä enemmän.
– Teknologia koetaan ennen kaikkea turvaksi ja apuvälineeksi. Se ei tietenkään korvaa ihmistä eikä niin ole tarkoituskaan – hoitajat käyvät yhä asukkaiden luona, mutta teknologian ansiosta heidän työnsä sujuvoituu ja asiakas saa tarvittaessa apua sekä tukea aiempaa helpommin.
Teknologia ei korvaa ihmistä, mutta se tuo turvaa ja helpotusta arkeen.
Junnilan mukaan terveysteknologian käyttöönotto etenkin julkisen puolen toimijoilla on parhaimmillaan hyvin organisoitua, oma-aloitteista ja aktiivista. Terveysteknologiaa otetaan käyttöön esimerkiksi erilaisten hankkeiden ja kehittämiskeskusten avulla.
– Monella kunnalla on oma koordinaattori, jonka tehtävänä on ottaa selvää terveysteknologian ratkaisuista ja viedä niitä kentälle käyttöön. Teknologiasovelluksia saatetaan testata ensiksi yhdessä yksikössä ja sitten laajentaa muihin yksiköihin.
– Osaamista, tietoa ja kokemuksia myös jaetaan valtakunnallisesti erilaisissa digivastaavien verkostoissa. Kehitystyötä tehdään yhdessä, Junnila lisää.
Myös niin sanottu smart home -ajattelu näkyy Junnilan mukaan jo Suomessa: kotiin halutaan luoda turvallinen, valvottu ympäristö, jotta ikäihmiset pystyvät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Tämä on lisännyt kiinnostusta muun muassa erilaisiin päälle puettaviin lääkintälaitteisiin.
Junnilan mukaan tarvittavaa teknologiaa on olemassa jo paljon ja sitä kehitetään jatkuvasti myös pitkäaikaishoidon tarpeisiin. Hankintapäätöksissä merkityksellistä on muun muassa hinta, liikuteltavuus, langattomuus sekä soveltuvuus myös pieniin yksiköihin ja kotihoitoon.
– Tällä hetkellä ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa pilotoidaan ja otetaan käyttöön muun muassa aktiivisuus- ja liikesensoreita, jotka antavat tärkeää tietoa ikäihmisen kunnosta. Parhaimmillaan älykäs teknologia tuntee asiakkaan normaalirytmin ja huomauttaa poikkeuksista – esimerkiksi lisääntyneet vessakäynnit voivat kertoa virtsatieinfektiosta, joka hoitamattomana voi johtaa jopa sairaalahoitoon, Junnila selittää.
– Myös puhe- ja videoyhteydet helpottavat palveluasumista ja kotihoitoa. Turhat käynnit vähenevät, kun videoyhteyden avulla voidaan tarkistaa, onko asukkaalla kaikki hyvin. Isommissa yksiköissä voi tietysti olla käytössä myös hoitajakutsujärjestelmä, hän lisää.
Kliinisenä asiantuntijana työskennelleen Junnilan mukaan Ascomin ratkaisut soveltuvat myös ikääntyneiden pitkäaikaishoitoon, ja etenkin globaalisti ne ovat jo käytössä palveluasumisen tukena. Junnila arvelee, että sama kehityssuunta nähdään enenevässä määrin myös Suomessa ja tuotekehityksessä keskitytään huomioimaan entistä paremmin palveluasumisen ja pienempien yksiköiden tarpeita.
– Ikääntyneiden pitkäaikaishoitoon soveltuvia terveysteknologiaratkaisuja on jo olemassa paljon ja niitä kehitetään jatkuvasti – nyt niitä täytyy vain ottaa käyttöön sekä palveluasumisessa että kotihoidossa, nykyisin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ikääntyneiden asumispalvelujen aluevastaavana työskentelevä Junnila summaa.
