Joukko kliinisiä asiantuntijoita Isosta-Britanniasta kävi lokakuussa tutustumassa suomalaiseen terveydenhuoltoon ja kliiniseen konsultaatioon. Mobiileihin työnkulkuihin tutustuttiin niin Ascomin demotiloissa, Tyks Majakkasairaalassa kuin Vaasan keskussairaalassakin.
Minkälainen on Ascomin kliinisen asiantuntijan rooli Suomessa? Miten Ascomin ratkaisuja hyödynnetään täällä? Miten toiminnallisuuksia suunnitellaan ja minkälaista yhteistyötä suomalaisten sairaaloiden kanssa tehdään? Muun muassa näihin kysymyksiin vastauksia Suomen vierailullaan etsivät Ascom UK:n kliiniset asiantuntijat Fiona Kirk, Julia Spindler, Shabiha Azam ja Nick Hammond.
Vierailijat tutustuivat suomalaisen kollegansa Mila Hildénin johdolla Ascomin toimintatapoihin Suomessa ja testasivat ratkaisuja ja mobiileja työnkulkuja demotiloissa Turussa. Lisäksi he perehtyivät erityisesti siihen, miten kliinistä konsultaatiota hyödynnetään Suomessa. Ohjelmassa oli myös vierailu Tyks Majakkasairaalaan sekä Vaasan keskussairaalaan, joissa molemmissa on käytössä Ascomin viestintä- ja lääkintälaiteratkaisu.
– Majakkasairaalassa ja Vaasan keskussairaalassa vierailijoille esiteltiin muun muassa osastojen toimintamalleja ja työnkulkuja, yhden hengen potilashuoneita sekä hiljaisia työskentely- ja toipumisympäristöjä. Vieraamme pääsivät keskustelemaan sairaalan suunnittelijoiden ja kliinikoiden kanssa sekä kuulemaan heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään, Hildén kertoo.
Vieraat kiinnittävät sairaaloissa huomiota erityisesti potilaskeskeisyyteen sekä siihen, miten sitoutuneesti hoitohenkilökunta hyödyntää terveysteknologiaa työssään.
– Majakkasairaala ja Vaasan keskussairaala tarjosivat erinomaisen esimerkin potilaskeskeisestä hoidosta. Saimme paljon ajattelemisen aihetta myös siihen, miten voisimme Ascomin ratkaisujen avulla pyrkiä samanlaiseen hiljaiseen ja rauhalliseen ympäristöön, Azam kertoo.
– Oli hienoa päästä keskustelemaan kliinikoiden kanssa ja kuulla, miten terveysteknologian hyödyt näkyvät sekä heille että potilaille, Kirk täydentää.
Oli hienoa päästä keskustelemaan kliinikoiden kanssa ja kuulla, miten terveysteknologian hyödyt näkyvät sekä heille että potilaille.
Hildén kertoo vierailun olleen hyvin antoisa puolin ja toisin. Kliinisten asiantuntijoiden kansainvälinen yhteistyö on hänestä tärkeää hyvien toimintatapojen vakiinnuttamiseksi eri maissa. Suomi valikoitui Kirkin, Spindlerin, Azamin ja Hammondin matkakohteeksi erityisesti siksi, että Suomessa kliinistä konsultaatiota on kyetty hyödyntämään erityisen ansiokkaasti.
– Oli mahtavaa saada näyttää kliinisen konsultaation tuloksia Turussa ja Vaasassa, joissa mobiilit työnkulut toimivat ja osastot olivat oikeasti hiljaisia, Hildén kertoo.
Hildén näkee, että terveydenhuollon digitalisaation saralla Suomella on annettavaa niille maille, joissa digitalisaatio vasta tekee tuloaan. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään työn ja prosessien suunnittelusta vaan myös kulttuurin ja asenteiden muutoksista. Samoilla linjoilla on myös Spindler, joka kertoo saaneensa uusia lähestymistapoja terveysteknologian käyttöönottoon.
– Terveysteknologia tuo ison muutoksen hoitohenkilökunnan työhön. Usein teknologian käyttöönotossa haasteena onkin juuri pelko tuntemattomasta.
Hildénin ja vierailijoiden mukaan hyvä hoito, potilasturvallisuus ja -tyytyväisyys sekä hoitajien hyvinvointi ovat kaikille yhteisiä tavoitteita. Niiden edistämiseksi tarvitaan yhä enemmän terveysteknologiaa, jota toistaiseksi on hyödynnetty vaihtelevasti niin eri osastojen, sairaaloiden kuin maidenkin välillä.
– Terveydenhuollon digitalisaatio on eri maissa eri vaiheissa. Kuitenkin perustyö eli varsinainen potilaan hoito eri erikoisaloilla on loppujen lopuksi hyvin samanlaista, vaikka ympäristöt toimintatapoineen ja -kulttuureineen voivat olla erilaisia, Hildén kertoo.
Hildén kokee tarpeelliseksi osaamisen ja kokemusten jakamisen muiden kliinisten asiantuntijoiden kesken. Kaikki Ascomin kliiniset asiantuntijat ovat koulutukseltaan sairaanhoitajia, mutta he ovat työskennelleet erilaisissa työtehtävissä tai yksiköissä. Heidän joukossaan on niin teho-osastolla, perusterveydenhuollossa kuin johtotehtävissäkin työskennelleitä ammattilaisia.
– On erittäin arvokasta vaihtaa ajatuksia muiden kliinisten asiantuntijoiden kanssa, Hildén summaa.
Terveydenhuollon digitalisaatio on eri maissa eri vaiheissa. Kuitenkin perustyö eli varsinainen potilaan hoito eri erikoisaloilla on loppujen lopuksi hyvin samanlaista, vaikka ympäristöt toimintatapoineen ja -kulttuureineen voivat olla erilaisia.