Country selector
Suomi
Country Selector: Suomi
Kontiolahdella osastonhoitajana työskentelevä Saija Määttänen kuvaa terveyskeskuksia terveydenhuollon kivijalaksi. Kasvava hoitotaakka ja paheneva hoitajapula haastavat perusterveydenhuoltoa, mutta Määttänen on tulevaisuuden suhteen toiveikas. Hän uskoo digitalisaation ja terveysteknologian tuovan helpotusta niin asiakkaille kuin työntekijöillekin.
Sairaanhoitajaksi ja terveydenhoitajaksi valmistuneen Saija Määttäsen ura alkoi lähes 20 vuotta sitten Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja keskussairaalassa. Sittemmin Määttänen on työskennellyt terveyskeskuksissa ja löytänyt oman paikkansa – terveysasemien vastaanottopuolella on vierähtänyt jo yli kymmenen vuotta.
– Olen aina halunnut tehdä vastaanottotyötä. Tämä työ on monipuolista, antoisaa ja opettavaista, Kontiolahden ja Lehmon terveysasemilla osastonhoitajana työskentelevä Määttänen kertoo.
Erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon puolelle siirtynyt Määttänen näkee terveyskeskukset kivijalkana, jolla on tärkeä rooli niin koko terveydenhuollon kuin yksilönkin elämän kannalta.
– Terveyskeskus on se taho, johon otetaan ensimmäisenä yhteyttä, kun oiretta tai vaivaa halutaan lähteä selvittämään.
Määttäselle on tärkeää, että asiointi on sujuvaa heti ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen. Kohtaamiselle on oltava riittävästi aikaa, ja käytettävissä pitää olla erilaisia yhteydenottokanavia, jotta hoidontarpeen arviointi onnistuu.
– Vastaanottotyössä aloittaessani käytössä olivat puhelintunnit aamuisin ja iltapäivisin, mutta nyt yhteyttä on mahdollista ottaa paljon joustavammin. Lisäksi digitalisaation myötä sähköiset palvelut ovat lisääntyneet, ja terveydenhuollon ammattilaiseen saa yhteyden esimerkiksi Omaolon kautta, hän kertoo.
Kasvavan hoitotaakan ja pahenevan hoitajapulan vaikutukset koettelevat myös terveyskeskuksia. Määttäsen mukaan hoitajapula näkyy etenkin syrjäseutujen terveyskeskuksissa, jonne on vaikeaa rekrytoida myös lääkäreitä.
– Täällä Kontiolahdella Joensuun kyljessä hoitajapula näkyy etenkin akuuteissa poissaoloissa, sillä lyhyisiin sijaisuuksiin ei välttämättä saa tekijöitä. Tällöin on pärjättävä omalla porukalla ja järjesteltävä työt niin, että päivästä selvitään, Määttänen kertoo.
Terveydenhuollon tulevaisuus näyttäytyy haastavana, eivätkä hoitajapulan aiheuttamat ongelmat ratkea ilman riittävää määrää hoitajia. Määttänen haluaa kuitenkin pysyä toiveikkaana ja odottaa digitalisaation ja terveysteknologian tuovan helpotusta tilanteeseen.
– Odotan sitä, että hyvinvointialueella pystyttäisiin tarjoamaan entistä paremmin sähköisiä palveluita perinteisien rinnalle. Uudet digisukupolvet ovat kasvamassa, ja ylipäänsä osaaminen ja kiinnostus digitalisaatiota kohtaan on lisääntynyt. Tässä ollaan jo oikeastaan hieman jäljessä vauhdista, Määttänen sanoo.
– Myös terveysteknologiaa täytyy tulevaisuudessa hyödyntää vielä paljon enemmän – niin terveyskeskuksissa kuin alalla ylipäänsä.
Teknologia sujuvoittaa terveydenhuoltoa ja vapauttaa aikaa ydintyöhön.
Määttäsen mukaan hoitajapulan ja hoitotaakan kasvamiseen on vastattava esimerkiksi toimintamalleja muuttamalla ja terveysteknologiaa hyödyntämällä. Lisääntyvään teknologiaan suhtaudutaan myönteisin mielin.
– Teknologialla sujuvoitetaan terveydenhuoltoa ja vapautetaan enemmän aikaa ydintyöhön. Esimerkiksi vastaanottopuolella automaattinen puheentunnistus helpottaisi ja nopeuttaisi kirjaamista.
Määttänen kertoo hoitohenkilöstön odottavan erilaisia terveysteknologian ratkaisuja työnteon apuvälineiksi. Terveyskeskuksissa on käytössä esimerkiksi erilaisia hoitajakutsujärjestelmiä, mutta laajaa tarjontaa voisi hyödyntää vielä paljon kattavamminkin.
– Uskon, että tulevaisuudessa perusterveydenhuollossa hyödynnetään enemmän esimerkiksi erilaisia etäluettavia lääkintälaitteita ja etävastaanottoja, Määttänen sanoo.
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarpeet ja vaatimukset terveysteknologialle ovat erilaiset, mutta Määttänen näkee teknologian hyödyntämisen koko terveydenhuollon yhteiseksi eduksi. Esimerkiksi vanhustenhuollossa terveysteknologialla voidaan ennaltaehkäistä terveyskeskus- ja sairaalakäyntejä, kun puettavista lääkintälaitteista saatavaan informaatioon osataan reagoida ajoissa.
Määttänen kokee terveysteknologian olevan käden ulottuvilla, mutta vielä tarvitaan lisää tietoa ja resursseja – sekä ennakkoluulotonta asennetta.
– Tulevaisuudessa terveysteknologiaa on hyödynnettävä yhä enemmän, mutta emme tällä hetkellä luultavasti edes tiedä, mitä kaikkea on tarjolla. Olisi tärkeää, että hoitohenkilöstölle esiteltäisiin erilaisia ratkaisuja – heillä on ensi käden tietoa ja ymmärrystä siitä, mistä voisi olla konkreettisesti apua ja hyötyä täällä, hän toteaa.
– Terveysteknologian käyttöönotto vaatii tietysti myös resursseja. Uskon sen kuitenkin maksavan itsensä takasin.
Määttänen näkee terveysteknologian tärkeiksi hyödyiksi työn sujuvoittamisen ja tehostamisen. Näillä on iso merkitys työhyvinvoinnin ja toisaalta hoitohenkilöstön pitovoiman kannalta.
– Parhaimmillaan tällaiset apuvälineet vähentävät työn kuormittavuutta ja sairauspoissaoloja. Se on työhyvinvointiin panostamista, hän toteaa.
