Tekoäly, robotiikka, virtuaalitodellisuus ja esineiden internet mullistavat terveydenhuoltoa sellaista vauhtia, että kehityksen tahdissa on vaikeaa pysytellä. Kaikkeen uuteen ei tarvitse tarttua, mutta muutoksen kelkasta tippuminen saattaa johtaa hoidon eriarvoistumiseen. Näin arvioi Markus Mäkelä Aalto-yliopistosta.
Terveydenhuollon ongelmiin haetaan yhä useammin apua uuden teknologian tarjoamista ratkaisuista. Teknologian avulla voidaan sujuvoittaa hoitotyötä, parantaa hoidon laatua, lisätä potilaiden ja työntekijöiden hyvinvointia sekä vähentää hoidon kustannuksia. Mutta osaavatko suomalaiset sairaalat hyödyntää teknologian tarjoamia mahdollisuuksia riittävän hyvin?
– Suomessa uutta teknologiaa hyödynnetään kyllä laajalti, mutta sairaaloiden välillä on edelleen melko suuria eroja, Executive in Residence Markus Mäkelä Aalto-yliopistosta kertoo.
Mäkelä uskoo vahvasti teknologian tuomiin mahdollisuuksiin mutta arvioi kiivaan muutosvauhdin sisältävän myös riskejä.
– On mahdollista, että erot kyvyissä ottaa käyttöön uutta teknologiaa ja taidoissa hyödyntää sitä kasvavat liian suuriksi. Tämä vaikuttaisi hoidon laatuun ja saattaisi potilaat eriarvoiseen asemaan. Tämänkaltaista kehitystä ei saisi tapahtua.
Teknologia antaa hoitotyön kehittämiseen valtavasti mahdollisuuksia, joihin Mäkelä kehottaa tarttumaan ennakkoluulottomasti ja sidosryhmiä kuunnellen.
– Erityisesti työntekijöiden näkemykset pitäisi ottaa systemaattisesti huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Näin ratkaisut palvelevat todellisia tarpeita, jolloin uusi teknologia omaksutaan helpommin. Myös potilaita ja heidän omaisiaan kannattaa kuunnella.
Mäkelä antaakin kiitosta Ascomin kliininen konsultaatio ‑konseptille, jonka Ascom otti käyttöön vuoden alussa voidakseen tarjota asiakkailleen mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ratkaisuja.
– On edistyksellistä, että yritys haluaa kartoittaa hoitohenkilökunnan tarpeet ja ottaa ne tuotekehityksessään huomioon. Näin sairaaloiden tarpeita palvelevia teknologioita saadaan nopeammin markkinoille ja edesauttamaan potilaiden hoitoa.
– Yksi terveydenhuollon megatrendeistä on ennaltaehkäisy, jota voidaan tukea teknologialla. Tekoälyn ja koneoppimisen avulla voimme löytää tilastollisia suhteita genomin ja sairastumisalttiuden välillä, mikä helpottaa erityisesti elintapasairauksien nujertamista. Myös robotiikka ja virtuaalitodellisuus tarjoavat terveydenhuollolle ennennäkemättömiä ulottuvuuksia.
– Pitkälle kehittyneen robotiikan ansiosta huippukirurgi voi leikata suomalaisessa sairaalassa olevan potilaan vaikkapa Yhdysvalloista käsin ohjaamalla robotin liikkeitä joystickeilla. Virtuaalitodellisuutta voidaan puolestaan hyödyntää tehokkaasti esimerkiksi lääkäreiden koulutuksessa sekä pelkotilojen hoidossa. Arvokkaita innovaatioita tulee jatkuvasti lisää – tutkittavaa siis riittää, Mäkelä sanoo.
Yksi terveydenhuollon megatrendeistä on ennaltaehkäisy, jota voidaan tukea teknologialla.