Country selector
Suomi
Country Selector: Suomi
Toiminnallisella suunnittelulla ja henkilöstön osallistamisella on ollut keskeinen rooli Päijät-Hämeen keskussairaalan uudisrakennushankkeessa. Noin viisi vuotta sitten alkanut hanke on nyt saatu päätökseen, ja toiminta uusissa tiloissa käynnistyi lokakuussa.
Vuonna 2012 Päijät-Hämeen keskussairaalassa todettiin, etteivät sairaalan leikkausosaston tilat ja tekniikka enää vastanneet nykypäivän hoitotyön vaatimuksia. Tilat kaipasivat kipeästi päivitystä, ja asian korjaamiseksi oli kaksi vaihtoehtoa: vanhojen tilojen saneeraus tai kokonaan uusien tilojen rakentaminen.
– Monien selvitysten jälkeen kävi ilmi, että vanhan rakennuksen saneeraus ei tulisi onnistumaan muun muassa matalan kerroskorkeuden vuoksi. Leikkaussalien ja synnytysosaston tekniikat olivat tiensä päässä, eikä uuden tekniikan sijoittaminen vanhoihin tiloihin ollut mahdollista. Ainoa ratkaisu oli suunnitella uudisrakennus, joka vastaisi tarpeisiimme ja palvelisi paremmin potilaita, sairaalahankkeen suunnittelukoordinaattori Arja Heikinheimo kertoo.
Heikinheimon mukaan suunnittelussa lähdettiin liikkeelle toiminnan muutoksesta eli mietittiin, miten nykyisiä prosesseja pitää ja voidaan uudistaa, jotta asiakaskulku ja työn tekeminen sujuvoituisivat.
– Kävimme ensin huolellisesti läpi, mitä kaikkea toiminnan tehostaminen vaatii, ja sen jälkeen selvitimme, miten tarvittavat ratkaisut on viisainta toteuttaa, Heikinheimo kiteyttää.
Uusiin tiloihin päätettiin keskittää sairaalan koko leikkaustoiminta ja yhdistää eri puolilla sairaalaa sijainneet keskusleikkausyksikkö ja päiväkirurginen yksikkö yhdeksi kokonaisuudeksi.
– Leikkaussalit vaativat lähelleen myös välinehuollon. Lisäksi uudisrakennukseen on sijoitettu synnytysosasto, vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto sekä vuodeosastot synnyttäjille ja kirurgian ja naistentautien potilaille, Heikinheimo kertoo.
Isona muutoksena Heikinheimo nostaa esiin myös synnyttäneiden tilavat perhe- ja tehoperhehuoneet, joilla pyritään tukemaan vastasyntyneen ja vanhempien välistä yhteyttä heti elämän alkumetreiltä alkaen.
– Nyt esimerkiksi tehohoitoa vaativan keskosen äidillä on mahdollisuus olla samassa huoneessa lapsensa kanssa koko sairaalassaolonajan. Aiemmin vastasyntyneiden teho-osasto ja synnyttäneiden vuodeosasto sijaitsivat eri kerroksissa, joten äidin piti kulkea kuudennesta kerroksesta ykköskerrokseen katsomaan lastaan.
Eri osastoilla on erilaisia tarpeita, jotka on otettava huomioon.
Uusissa tiloissa perinteinen hoitajakutsu on vaihtunut Ascomin viestintäjärjestelmäksi, joka mahdollistaa monipuolisen viestinnän potilaiden ja hoitajien välillä sekä sairaalan eri ammattiryhmien kesken.
– Nyt saamme puheyhteyden suoraan potilaaseen ja voimme saman tien kysyä, mikä on hätänä. Jos potilas tarvitsee esimerkiksi kipulääkettä, voimme hakea lääkkeen valmiiksi mukaamme jo ennen kuin menemme katsomaan häntä potilashuoneeseen. Tämä säästää aikaa ja askelia. Mahdollisuus saada puheyhteys potilashuoneeseen mistä ja milloin tahansa lisää myös turvallisuuden tunnetta puolin ja toisin, kätilö Lotta Puikkonen sanoo.
Lisäksi viestintäjärjestelmä säästää arvokkaita sekunteja esimerkiksi hätäsektiotilanteissa.
– Hätäsektiosta voidaan viestiä suoraan leikkausosastolle painamalla kutsupainiketta, jolloin tieto välittyy kohdennetusti tarvittavalle hoitotiimille. Tieto kiireellisestä avuntarpeesta välittyy oikeille henkilöille nopeasti yhdellä napin painalluksella, suunnitteluprosessiin osallistunut Puikkonen kertoo.
Mutkaton viestintä eri ammattilaisten kesken sujuvoittaa sairaalan arkea monin tavoin.
– Hyvä esimerkki on muun muassa se, että nyt vuodeosastolta potilaan kotiuttanut hoitaja voi kutsupainiketta painamalla välittää suoraan laitoshuoltajalle tiedon, että huone on valmis siivottavaksi. Viestintä sairaalan eri toimintojen välillä on näin helpompaa ja nopeampaa.
Puikkosen mukaan kaiken suunnittelun lähtökohtana on ollut käytännön työn sujuvoittaminen, potilasturvallisuuden parantaminen, potilasystävällisyys ja hoitajien työn helpottaminen.
– Hoitajien kuormittavuutta on vähennetty muun muassa hiljaisilla hälytyksillä. Ennen kaikki hälytykset kuuluivat osaston käytävänäytöiltä, nyt hälytys tulee ensin ainoastaan potilaan vastuuhoitajan älypuhelimeen. Jos hän ei voi siihen vastata, hälytys siirtyy muille ja tarvittaessa myös käytävänäytöille sekä kansliaan.
– Osastoilla on huomattavasti rauhallisempaa, kun sekä hoitajia että potilaita stressanneet hälytysäänet on saatu minimoitua.
Puikkonen kertoo, että Ascomin viestintäratkaisua on mahdollista myöhemmin laajentaa eikä kaikkia järjestelmän tarjoamia ominaisuuksia ole vielä tässä vaiheessa hyödynnetty.
– Nyt käyttöön otetun ratkaisun kanssa tarvitaan vielä hienosäätämistä. Tarvitsemme pidempiaikaista käyttökokemusta, jotta voimme arvioida saavutettuja hyötyjä laajemmin ja varmistua, että kaikki toimii suunnitellusti.
Tänä syksynä yli viisi vuotta kestänyt hanke on saatu vihdoin päätökseen, ja henkilöstö sekä potilaat ovat päässeet muuttamaan uusiin tiloihin. Muuton yhteydessä käynnistyivät myös Ascomin kliinisen asiantuntijan vetämät viestintäjärjestelmän käyttäjäkoulutukset.
Heikinheimon mukaan koulutuksista saatu palaute on ollut hyvää.
– Hildén on kouluttanut työntekijöitämme erinomaisesti ja osannut motivoida heitä käyttämään järjestelmää. Käyttäjäkoulutukset ovat keskeinen osa uuteen ratkaisuun siirtymistä. Niihin pitää varata riittävästi aikaa, jotta työntekijöillä on mahdollisuus omaksua järjestelmä ja oppia hyödyntämään sen tarjoamia ominaisuuksia. Meillä työnantaja on tiedostanut tämän hyvin.
Heikinheimon arvion mukaan teknologian rooli sairaaloissa korostuu tulevaisuudessa entisestään. Hän uskoo teknologian helpottavan monin tavoin potilaiden seurantaa ja tuovan erilaisia välineitä hoitotyön avuksi.
– Teknologian ansiosta osaamista ja ajankäyttöä voidaan suunnata paremmin oikeisiin asioihin, kuten potilaan kohtaamiseen. Todennäköisesti emme osaa vielä edes kuvitella, mihin kaikkeen teknologiaa voidaan hoitotyössä hyödyntää – uskon, että olemme tässä vasta alkutaipaleella.