Koronapandemia on muuttanut kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia virtuaalisiksi ja tuonut muutoksia työskentelytapoihin. Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkin mukaan pandemia korostaa teknologian ja etäyhteyksien merkitystä myös terveydenhuollossa.
Paulus Torkki on hoitanut Suomessa ainutlaatuista terveydenhuollon tuotantotalouden professuuria vuodesta 2017. Koulutukseltaan Torkki on tekniikan tohtori mutta tehnyt uransa terveydenhuollon piirissä. Torkin asiantuntemukselle on riittänyt kysyntää niukkojen resurssien ja kustannusvaikuttavuuspaineiden kurittamassa terveydenhuollossa.
Terveydenhuollon digitalisaatiosta on keskusteltu vuosia, mutta vasta koronaepidemia osoitti, että itse asiassa Suomessa oltiin jo odotettua valmiimpia hyödyntämään teknologiaa esimerkiksi etäyhteyksissä. Etävastaanottoja on pitkään toivottu tehostamaan terveydenhuoltoa. Nyt niiden määrä on kasvanut huimasti – joidenkin toimijoiden mukaan jopa kymmenkertaistunut. Torkin mukaan yksi epidemian tuomista opeista tulee olemaan se, että hahmotetaan, milloin ihmisten fyysisestä kohtaamisesta on oikeasti hyötyä. Aiemmin terveydenhuolto on perustunut siihen, että potilas liikkuu paikasta toiseen, perusterveydenhuollosta jonon kautta erikoissairaanhoitoon. Uusi malli voisi olla, että asiantuntemus liikkuu.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on väläyttänyt Suomen kansantaloudelle 5–13 prosentin laskua sen mukaan, miten koronaepidemia onnistutaan taltuttamaan. Torkki sanoo, että tiukoissa taloustilanteissa on aina herännyt keskustelu terveydenhuollon vaikuttavuudesta. Vähemmällä on pakko saada aikaan enemmän. Hänen mukaansa säästökohteita etsitään kuitenkin joskus vääristä paikoista. Torkki moittii tapaa painottaa kalliita yksikkökustannuksia esimerkiksi tehohoidossa tai kallista teknologiaa. Sen sijaan pitäisi katsoa asiakaskohtaisia kustannuksia ja mitä sillä saadaan aikaan. Torkki siteeraa tutkimusta, jonka mukaan Oulun kaupungissa viisi prosenttia asiakkaista käyttää 57 prosenttia sotekustannuksista. – Meillä on paljon ikäihmisiä sekä niitä, joille on kasautunut sekä sairauksia että sosiaaliongelmia. Entistä paremmin pitäisi kyetä ehkäisemään ennalta ongelmien kasautumista.
Yksi ratkaisu voisi olla tietojohtaminen.
– Ajatuksena terveydenhuollon ongelmien ratkaiseminen tekoälyn ja teknologian avulla on houkutteleva. Terveydenhuollossa kertyvä data on kuitenkin niin spesifiä, ettei sen hyväksi käyttäminen ilman alan tuntemusta ole mahdollista.
Apulaisprofessori Torkki on luottavainen, että suomalaiset terveydenhuoltoalan yritykset pärjäävät jatkossakin. Teknologialla on kasvava merkitys ja Suomessa on ainutlaatuista osaamista.
– Historia on osoittanut, että terveydenhuolto on kaikissa oloissa kasvava ala. Ihmiset ovat aina valmiita maksamaan terveydestä, sillä se on perusarvo.
Teknologialla on kasvava merkitys, ja Suomessa on ainutlaatuista osaamista.