Täysipainoista elämää Validian asumisyksiköissä

Invalidiliiton pitkäaikainen työntekijä Eija Kosunen työskentelee aluepäällikkönä tytäryhtiö Validia Oy:ssä, joka tarjoaa vammaisille ja toimintaesteisille asumiseen liittyviä palveluja. Työuransa alkua hän luonnehtii sattuman kaupaksi.

– Olin Tukholmassa töissä, kun huomasin Turun Sanomista Turun palvelutalossa avoinna olevan työpaikan. Päätin hakea, ja tässä sitä yhä ollaan, hän kertaa 1980-luvun tapahtumia.

Työskentely kouluttamattomana mutta motivoituneena kotiavustajana alkoi, ja hoitoala tuntui alusta asti omalta. Reilun vuoden työnteon jälkeen Kosunen lähti opiskelemaan sairaanhoitajaksi – vuonna 1988 hän palasi valmistuneena takaisin töihin.

Kosunen on toiminut myös Turun ja Porin palvelutalojen johtajana sekä Validian alue-, palvelu- ja liiketoimintajohtajana. Nykyisin hän on aluepäällikkönä läntisellä alueella, johon kuuluu kaikkiaan seitsemän vammaisasumisen yksikköä: kaksi Vaasassa, neljä Turussa ja yksi Porissa. Kosunen vastaa muun muassa yksiköiden palvelunlaadusta ja taloudesta.

Muutoksia alalla ja teknologiassa

Lähes 40-vuotisen työuransa aikana Kosunen on nähnyt alan muuttuvan. Isoja ajattelutavan muutoksia on tapahtunut vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeudessa ja asumisessa.

– Aikaisemmin vammaisia ihmisiä pidettiin esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastoilla – nykyään monet heistä asuvat kodeissaan henkilökohtaisen avun turvin. Vaikeasti vammaiset henkilöt asuvat asumisyksiköissä tai asumisryhmissä, ja he tarvitsevat nimenomaan hoitoa ja hoivaa.

– Haluamme taata mahdollisimman hyvät palvelut, jotta he saisivat elää täysipainoista elämää, hän lisää.

Myös teknologia on Kosusen mukaan vaikuttanut palveluasumiseen positiivisesti. Se on ollut tärkeää jo silloin, kun Invalidiliitto rakennutti palvelutaloja ja aloitti yhteistyön silloisen Miratelin, nykyisen Ascomin kanssa. Takana on jo yli 20 vuoden kumppanuus.

Teknologia asiakkaiden turvana

Invalidiliiton palvelutaloihin asennettiin Ascomin ensimmäisiä hoitajakutsujärjestelmiä, joita on sittemmin kehitetty. Nyt käytössä on langaton hoitajakutsujärjestelmä, joka lähettää kutsut suoraan hoitajien mobiililaitteisiin.

– Asiakas pystyy kutsumaan hoitajaa ja saamaan suoran puheyhteyden, mikä on erittäin tärkeää esimerkiksi asiakasturvallisuuden kannalta. Asiakkaan on pystyttävä hälyttämään ja saamaan apua nopeasti, Kosunen kertoo.

Kosusen mukaan suoran puheyhteyden avulla asiakas saa tietää kutsunsa vastaanotetuksi ja hoitaja puolestaan saa heti tietoonsa asiakkaan tarpeen. Osa asioista voidaan ratkoa jo pelkän puheyhteyden avulla, mikä vähentää turhia käyntejä ja säästää hoitajien aikaa.

Työkuormaa on kevennetty myös kutsuohjausjärjestelmällä. Esimerkiksi Lahden Validia-talossa on otettu käyttöön niin sanottu kerrosajattelu: kunkin kerroksen  hoitajakutsut ohjautuvat vain saman kerroksen työntekijöille. Toimintatapa on koettu onnistuneeksi, ja se otetaan käyttöön Porin Validia-talossa, mahdollisesti myös muissakin.

– Aiemmin kaikki soittoliikenne ohjautui vain yhdelle työntekijälle, jonka täytyi sekä vastaanottaa kutsut että organisoida ne eteenpäin. Nyt kunkin kerroksen hoitajat saavat kutsun suoraan omiin mobiililaitteisiinsa ilman välikäsiä, mikä nopeuttaa avun antamista. Myös palvelun laatu paranee, kun työntekijät voivat olla paljon tiiviimmin yhteydessä asiakkaaseen koko työvuoron ajan. 

Kosunen korostaa Ascomin hoitajakutsujärjestelmän merkitystä myös asumisen näkökulmasta. Ilman järjestelmää hoitajat saattaisivat joutua tekemään jatkuvasti laitosmaisia kierroksia eri asiakkaiden luona – esimerkiksi 40 asunnossa seitsemässä eri kerroksessa. Tietoa ennakoimattomasta avuntarpeesta olisi mahdotonta saada. Hoitajakutsujärjestelmän avulla turvataan myös asiakkaan yksityisyys.

–Validian asumisyksiköt ovat asiakkaidemme koteja, he eivät asu laitoksessa tai sairaalassa. Me teemme töitä edistääksemme heidän arvokasta, omannäköistä elämäänsä, Kosunen kiteyttää.