Terveysteknologia tuo helpotusta palveluasumiseen

Junnilalla on aiheesta tuoretta tietoa, sillä hän viimeistelee parhaillaan lisäopintoihinsa liittyvää opinnäytetyötään, jonka aiheena on terveysteknologia ja digitalisaatio hoitotyön kehittämisessä. Työssään hän tarkastelee pitkäaikaishoidon eli palveluasumisen ja kotihoidon nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä.

Tutkimustaan varten Junnila haastatteli julkisen ja yksityisen puolen pitkäaikaishoidon johtajia ja asiantuntijoita ympäri Suomen. Haastatteluiden perusteella halu digitalisaatioon ja sen kehittämiseen on kova. Teknologiaan panostetaan, ja siltä myös odotetaan paljon.

– Useilla kunnilla on esimerkiksi teknologia- ja hankekoordinaattoreita, joiden tehtävänä on ottaa selvää terveysteknologian mahdollisuuksista ja tukea teknologian käyttöönotossa. Lisäksi käynnissä on pilottihankkeita: julkiselle puolelle lisäpontta tuo THL:n valtakunnallinen KATI- eli Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelma, Junnila kertoo.

– Kaikkiaan innovaatioita ja terveysteknologioiden tuotteita otetaan mielellään käyttöön – tarjontaa voisi haastateltavien mukaan olla enemmänkin.

Haastatteluaineiston perusteella teknologiaa käytetään paljon jo nyt. Junnila mainitsee esimerkkeinä lääkerobotit, hälytysrannekkeet sekä kuva- ja videopuhelimet, joilla saadaan luotua yhteys asiakkaan kotiin. Tulevaisuudessa muun muassa erilaiset liike- ja aktiivisuusrannekkeet sekä langattomat ja puettavat lääkintälaitteet tulevat luultavasti yleistymään.

– Esimerkiksi erilaisilla sensoreilla ja muilla paikantimilla voidaan luoda niin sanottu smart home -järjestelmä, jotta ikäihmiset voisivat asua turvallisesti kotonaan mahdollisimman pitkään.

Junnilan haastateltavien mukaan digitalisaation tulokset ovat olleet hyviä ja ylipäänsä teknologia on otettu hyvin vastaan. Sekä omaiset että asiakkaat ovat yhteistyöhaluisia ja ymmärtäväisiä: he tiedostavat hoitajapulan sekä sen seuraukset ja ottavat hyvillä mielin apuvälineitä vastaan.

Palveluasumisessa ja kotihoidossa teknologia parantaa asiakkaiden turvallisuutta, keventää hoitajien kuormitusta ja säästää aikaa.

– Videopuhelu asiakkaalle ei korvaa hoitajan käyntiä, mutta sillä voidaan luoda yhteys monta kertaa päivässä. Lisäksi videoyhteydellä voidaan tarkistaa nopeasti asiakkaan vointi aktiivisuusrannekkeen hälyttäessä – turhilta käynneiltä vältytään, jos hoitaja näkee videolta asioiden olevan kunnossa.

Kaiken kaikkiaan tutkimustulosten perusteella terveysteknologialla on iso merkitys palveluasumisessa ja kotihoidossa. 

– Terveysteknologia ei ole tulevaisuutta – se on jo välttämätön osa hoitotyön arkea, Junnila kiteyttää. 

Lisätietoja: Anniina Junnila, kliininen asiantuntija anniina.junnila@ascom.com