Terveydenhuoltopalveluihin kohdistuvat odotukset muuttuvat maailmanlaajuisesti. Toimivatko nykyiset terveydenhuollon palvelumallit ja resurssit ikärakenteen muuttuessa, uudenlaisessa hoitoympäristössä?
Näiden tekijöiden aiheuttamat muutostarpeet on huomioitu uusien, nyt rakennettavien sairaaloiden toimitilojen suunnittelussa; monen sairaalan suunnittelun lähtökohtana ovat potilaslähtöisyys, toimiva päivittäislogistiikka ja tilojen muokattavuus esimerkiksi pandemiatilanteessa. Samanaikaisesti terveydenhuolto on kohtaamassa uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien aaltoa, jonka tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen on välttämätöntä hoidon tehostamiseen ja laadun parantamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hyvin suunnitellut tilat suojaavat potilaan yksityisyyttä ja mahdollistavat perhekeskeisen hoitoympäristön. Niiden tueksi tarvitaan uudenlaista teknologiaa: yhden hengen huoneet tekevät potilaiden voinnin seuraamisen aiempaa haastavammaksi, sillä suoran näköyhteyden puuttuminen potilaisiin heikentää hoitajien tilannetietoisuutta.
Jeannotin (2003) mukaan tilannetietoisuus on ”tietoa siitä, mitä tulee tietää, jotta välttyy tulemasta yllätetyksi”. Määritelmän mukaisesti tilannetietoisuus edellyttää jatkuvaa informaation hankintaa ympäristöstä, hankitun informaation ja aikaisemman tiedon yhdistämistä yhtenäisen tilannekuvan luomiseksi sekä muodostetun kuvan käyttämistä tulevien tapahtumien ennakointiin ja mahdollisten riskitekijöiden tunnistamiseen. Jos näköyhteys potilaisiin puuttuu, tulee se korvata uusin keinoin tilannetietoisuuden mahdollistamiseksi. Toisin sanoen tarvitaan tapa välittää hoitajille mahdollisimman reaaliaikaista tietoa potilaan tilan muutoksista, potilaiden tilaan liittyvien asioiden etenemisestä, kollegoiden toiminnasta (esimerkiksi avuntarpeesta) ja potilaiden tekemistä hoitajakutsuista – olivatpa hoitajat missä tahansa.
Tilannetietoisuusmallin hyödyntäminen on kulttuurillinen muutos. Tilannetietoisuuden kulttuurissa ennakoidaan intensiivisemmin muutoksia potilaiden tilassa. Tiimi, joka hyödyntää tiedon jakamiseen ja tehokkaaseen viestintään pohjautuvaa tilannetietoisuuden käsitettä, on aina askeleen edellä seuraavaa kriisiä.
Akuuttihoidon hoitoympäristössä, jossa hoidetaan monisairaita potilaita, hoitotiimi hyötyy ratkaisuista, jotka tarjoavat mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa potilaiden voinnista. Dynaamisessa ja monimuotoisessa hoitoympäristössä on elintärkeää ennakoida riskit hahmottamalla kokonaiskuva.
Tarpeellisten asioiden kokoamisen lisäksi tarvitaan keino ylimääräisten, häiritsevien asioiden poissulkemiseksi. Meluisa, nopeatempoinen ja turbulentti hoitoympäristö lisää inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Useiden lääkintälaitteiden aiheuttama melu aiheuttaa stressiä niin hoitajille kuin potilaillekin. Riippumattoman yhdysvaltalaisen Emergency Care Research Instituten (ECRI) vuosittaisen, teknologisten laitteiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin keskittyvän tutkimuksen mukaan viime vuosina yksi eniten esiintynyt terveysteknologiariski on ollut lääkinnällisten laitteiden aiheuttamat vaaratilanteet. Vaaratilanteita ovat aiheuttaneet etenkin hälytysturtumus, hälytysten huono välittäminen ja huomioimattomat ventilaattorihälytykset. Lisäksi potilastietojen pirstaleisuus ja niukkuus vaikeuttaa kokonaiskuvan hahmottamista.
Viihdeteollisuus on jalkauttanut tilannetietoisuuskonseptin terveydenhuoltoa nopeammin. Ajatelkaapa Disney Worldissä käytössä olevaa MagicBandia taustajärjestelmineen. Ratkaisun avulla vieraat voidaan paikantaa Disney Worldissä ja luoda heille paikkaan sopivia räätälöityjä yksilöllisiä kokemuksia. Disney-hahmoja esittävät näyttelijät voivat esimerkiksi henkilökohtaisesti tervehtiä ohitse kulkevia vieraita: ”Hei, Maria! Hyvää syntymäpäivää!” MagicBand-järjestelmää voidaan käyttää myös asiakasvirtojen ohjaamiseen vähemmin kuormitetuille laitteille: ”Tällä hetkellä jonotusaika Space Mountainille alle 3 min!”
Tilannetietoisuutta tukeva, tilannekuvan käyttäjilleen tarjoava teknologia on jo olemassa. Se on tuotantokäytössäkin muutamissa suomalaisissa sairaaloissa, joissa hoitoammattilaiset voivat tarvittaessa tarkistaa älylaitteiltaan, miten heidän potilaansa voivat.