Vaasan keskussairaalan teho- ja valvontaosastolla on panostettu tilannetietoisuuden parantamiseen teknologian keinoin. Parhaimmillaan teknologia auttaa keskittymään olennaiseen ja vapauttaa aikaa myös läsnäololle.
Vaasan keskussairaalan teho- ja valvontaosaston osastonhoitajan Anna Cederholmin opiskeluaikana 1990-luvulla teknologiasta ei ollut hoitoalalla juuri puhetta.
– Muistan, että osa opiskelukavereista kirjoitti opinnäytetyön kirjoituskoneella. Itse olin kiinnostunut teknologiasta jo tuolloin. Hankin tietokoneen ja kännykän, jos vaikka joku soittaisi valmistumisen jälkeen töihin, Cederholm nauraa.
Cederholm on työskennellyt teho- ja valvontaosastolla vuodesta 2004 – pari viime vuotta osastonhoitajana. Hänen mukaansa tehohoidon kiinnostavuus on erityisesti työn haastavuudessa.
– Tehohoidossa vaaditaan laajaa osaamista ja kykyä itsenäiseen päätöksentekoon. Työ on vastuullista, pitää kyetä priorisoimaan ja johtamaan hätätilanteita.
Teho-osastolla hoitajilla on mahdollisuus keskittyä muutamiin potilaisiin kerrallaan, toisin kuin monilla muilla osastoilla. Tämä on Cederholmin mukaan yksi kiireisen vuorotyön hyvistä puolista. Antoisana hän pitää myös sitä, että teho- ja valvontaosastolla ei tarvitse tehdä töitä yksin – tiimissä työskenneltäessä tukea saa kollegoilta.
Vaasan keskussairaalan teho- ja valvontaosastolla on käytössä muun muassa Ascomin hoitajakutsu- ja hälytysjärjestelmä. Cederholm on ollut tiiviisti mukana suunnittelemassa uusia hankintoja ja miettimässä niiden sopivuutta hoitotyön arkeen.
– Työntekijöiden osallistuminen hankintojen suunnitteluun on minusta vain luonnollista, sillä henkilökuntahan niitä laitteita käyttää.
Teknologian ja uusien laitteiden määrä erityisesti tehohoidossa on kasvanut. Cederholmin mukaan nuoret suhtautuvat teknologiaan luontevasti, eikä heille ole vielä muodostunut työtapoja, joita pitäisi ryhtyä muuttamaan uutta teknologiaa käyttöön otettaessa. Hän myös ymmärtää, että pitkään alalla olleilta uuden teknologian omaksuminen ei aina välttämättä suju helposti.
– Hankkeita suunniteltaessa pitää tosin olla myös kokemusta, jotta osaa hahmottaa, minkälaiset ratkaisut voisivat parantaa ja helpottaa työntekoa.
Cederholm korostaa kokemuksen merkitystä laajemminkin.
– Juuri alalle tulleille pitäisi siirtää myös vanhempien kollegojen pitkän uran aikana kertynyttä kokemusta. Pelkkä teknologiaosaaminen ei riitä.
Vaasan keskussairaalan teho- ja valvontaosastolla potilaat toipuvat hiljaisissa yhden hengen lasiseinäisissä huoneissa. Suurin teknologian tuoma parannus on se, että ajantasainen tilannetieto ja hälytykset kulkevat hoitajan mukana, vaikka tämä olisi parhaillaan potilashuoneen ulkopuolella.
Hoitajan mukana kulkevaan Myco-puhelimeen tulevat hälytykset niin potilasmonitorilta kuin lääkintälaitteestakin. Cederholmin mukaan hoitajia stressaavat ylimääräiset hälytykset on saatu karsittua minimiin.
– Hälytykset voidaan nyt ohjata suoraan potilaan vastuuhoitajalle, mikä vähentää merkittävästi työn kuormittavuutta. Rauhallista hoitoympäristöä tukee myös se, että puhelin ei hälytä silloin, kun hoitaja on potilashuoneessa.
– Puhelin toimii pienenä monitorina, josta voi reaaliajassa seurata potilaan vointia. Hoitaja näkee jo puhelimestaan, mikä hälytyksen aiheuttaa, ja voi sen perusteella arvioida, miten nopeasti siihen on reagoitava.
Cederholm näkee, että teknologia tulee entisestään parantamaan potilaiden ja henkilökunnan turvallisuutta. Parhaimmillaan uudet ratkaisut vapauttavat ammattilaisten aikaa siihen, mitä laitteet eivät voi tehdä.
– Inhimillisyys ja läsnäolo ovat edelleen iso osa hoitoalan ammattitaitoa – myös niihin uusi teknologia vapauttaa aikaa, Cederholm sanoo.
Teksti: Viestintätoimisto Jokiranta
Kuvat: Juha Sarkkinen