Professori Tapio Visakorpi:

Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaanin, professori Tapio Visakorven mukaan terveydenhuollon suurimmat muutosajurit ovat julkisen sektorin rahoitusvaje ja alalla vallitseva työvoimapula.

– Rahoitusvaje syvenee, kun vanhenevan väestön osuus kasvaa ja hoidon tarve lisääntyy. Toinen iso ongelma on työvoimapula, joka on koronapandemian seurauksena pahentunut entisestään, Visakorpi sanoo.

Julkisuudessa käytävä keskustelu terveydenhuollon tulevaisuudesta pyörii suurimmaksi osaksi sote-uudistuksen ympärillä. Visakorpi kaipaisi keskusteluun laajempaa näkökulmaa.

– Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että sote ei riitä vastaukseksi. Palvelujen integraatio on järkevää, mutta se ei auta ratkaisemaan edellä mainittuja ongelmia. Meidän pitäisi nyt miettiä sitä, miten voitaisiin hyödyntää terveysteknologiaa tehokkaammin ja kehittää toimivia ratkaisuja terveydenhuollon tarpeisiin.

Visakorven mukaan terveydenhuollon suurin kuormitus tulee erikoissairaanhoidosta eli sairaaloissa annettavasta vaativasta hoidosta. Hän mainitsee myös yleisesti tiedetyn tosiasian eli sen, että viimeiset elinvuotemme ovat yhteiskunnalle ne kalleimmat. Teknologialla on paljon annettavaa molemmilla saroilla.

– Tarkoituksenmukaisen teknologian avulla on mahdollista vähentää hoitohenkilöstön kuormitusta, parantaa hoidon laatua ja pienentää hoidon kustannuksia. 

Etälääketiede yleistyy

Perusterveydenhuollon puolelta Visakorpi nostaa esimerkiksi etävastaanotot, joiden yleistymistä korona on vauhdittanut.

– Perusterveydenhuolto tarjoaa jo varsin kattavasti palveluja etävastaanottoina. Etälääketiede on monessa tapauksessa hyvin toimiva ratkaisu, mutta se ei voi korvata kasvokkaisia kohtaamisia. Pidempi hoitosuhde vaatii yhä ainakin yhden perinteisen vastaanottokäynnin, jotta lääkäri voi tutkia potilaansa voinnin perusteellisesti, Visakorpi huomauttaa.

 Etälääketieteen ratkaisuja on jo pitkään käytetty myös lääkäreiden välisissä konsultaatioissa.

– Yleislääkäri voi nopeasti lähettää esimerkiksi potilaansa EKG:n kardiologin tulkittavaksi ja saada tältä arvion erikoisosaamista vaativissa tapauksissa.

Kovaa vauhtia yleistyvät myös etämittaaminen ja potilaan osallistaminen oman terveydentilansa seurantaan.

– Erilaiset kotona päälle puettavat mittalaitteet välittävät mittaustulokset digitaalisesti lääkärin analysoitavaksi. Tämäntyyppiset ratkaisut soveltuvat muun muassa verenpainepotilaille, joiden arvoja on tarkkailtava säännöllisesti. Etämittaukset ja -valvonta helpottavat myös ikäihmisten voinnin seuraamista.

Tekoäly ja robotiikka lääkäreiden avuksi

Etälääketiedettä huomattavasti suurempia odotuksia kohdistuu kuitenkin tekoälyyn ja robotiikkaan. Visakorven mukaan tekoäly tarjoaa lääketieteelle valtavasti uusia mahdollisuuksia. Se muun muassa helpottaa diagnoosien tekemistä ja siten myös hoidon suunnittelua. 

– Maailmalla on jo yksi FDA:n hyväksymä kuva-analyysien tekemiseen kehitetty tekoälysovellus. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että tekoäly tulkitsee jo nyt esimerkiksi mammografiakuvat yhtä hyvin kuin ihminen ja pian varmasti tarkemminkin. Tämä tarkoittaa sitä, että jossakin vaiheessa kuvantamistutkimuksia analysoi radiologin sijaan tekoäly, Visakorpi ennakoi.

– Tekoäly on yltänyt myös eturauhassyövän gradeerauksessa eli luokittelussa yhtä hyviin tuloksiin kuin patologi. Tekoälyn käyttö kuvantamistutkimuksissa yleistyy vääjäämättä, eturauhassyövän tutkijana kansainvälisestikin tunnettu Visakorpi lisää.

Lääkäreillä ei ole kuitenkaan syytä huoleen, vaikka tekoäly korvaa varmasti ainakin osan lääkäreiden tekemästä työstä. 

– Muutokset voivat vaikuttaa erikoistumisaloihin, mutta lääkäreillä ei ole mitään syytä olla huolissaan työpaikkojensa puolesta – heitä tarvitaan aivan varmasti jatkossakin, Visakorpi vakuuttaa.

Tulevaisuudessa lääkärin työ painottunee diagnoosien tekemisestä hoidon suunnitteluun ja toteutukseen, sillä tekoäly nostaa diagnostiikan aivan uudelle tasolle.

– Parhaimmatkaan ihmisaivot eivät kykene prosessoimaan läheskään yhtä suurta datamäärää yhtä nopeasti kuin tekoäly. Jatkossa lääkärin ei enää tarvitse pyöritellä päässään lukuisia eri vaihtoehtoja vaan tietokone ilmoittaa hänelle, mistä todennäköisesti on kyse, Visakorpi visioi.

Tekoälyn avustuksella lääkäri voi päätyä nopeammin oikeaan diagnoosiin, jolloin hoitokin voidaan aloittaa aikaisemmin. Tällä on suuri merkitys erityisesti silloin, kun kyse on vakavista sairauksista.

– Kun hoidot aloitetaan ajoissa, ne ovat kevyempiä, lyhytkestoisempia ja edullisempia. Varhain tehty oikea diagnoosi on sekä potilaan, terveydenhuollon että koko yhteiskunnan etu. Tämän vuoksi teknologiaan pitäisi nyt panostaa. 

Visakorpi mainitsee myös robotiikan, joka kehittyy kovaa vauhtia. Erilaisia hoivarobotteja on jo testattu käytännössä, ja kehitystyö jatkuu kiivaana. Lisäksi robotteja voidaan käyttää apuna esimerkiksi leikkauksissa, mutta toistaiseksi robottia ohjaa yhä ihminen.

– Vielä ei siis voida puhua varsinaisesta robottikirurgiasta. Joidenkin vuosikymmenten päästä tulemme kuitenkin vielä näkemään, miten robotit tekevät leikkauksia tietokoneen ohjaamina. 

Lääkärit ja insinöörit saman katon alla

Terveysteknologian nopea kehitys ja sen yleistyminen terveydenhuollossa näkyy myös lääkäreiden koulutuksessa – erityisesti Tampereella. Visakorven johtama Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta on Suomessa ainoa paikka, jossa lääkärit ja insinöörit opiskelevat saman katon alla.

– Tavoitteena on, että laitteita kehittävät insinöörit ja niitä käyttävät lääkärit oppivat ymmärtämään toistensa kieltä jo opiskeluaikana. Uskomme tämän tuovan synergiaa, joka auttaa kehittämään loppukäyttäjien kannalta tarkoituksenmukaista teknologiaa erityisesti sairaaloiden tarpeisiin, Visakorpi sanoo.

Robotiikka kehittyy kovaa vauhtia

Visakorpi pitää erittäin tärkeänä sitä, että terveysteknologiaa tarjoavat yritykset suunnittelevat teknologiaratkaisuja yhdessä sairaaloissa hoitotyötä tekevien lääkäreiden ja hoitajien kanssa.

– Tämä on se tapa, jolla asioita pitää viedä eteenpäin. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että henkilöstö saa riittävästi koulutusta laitteiden käyttöön ja hyödyntää uutta teknologiaa tehokkaasti. Älykkään teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen on paras tapa varmistaa, että terveydenhuoltomme toimii hyvin myös jatkossa.