Yksin työskentelevät jäävät muiden näkö- ja kuuloetäisyyden ulkopuolelle, millä on vaikutuksia työturvallisuuteen. Ascomin kansainvälisen teollisuus- ja tuotantopuolen johtaja Lloyd Spindlerin mukaan yksin työskentelevien turvallisuudesta halutaan huolehtia entistä paremmin. Huoleen voidaan vastata erilaisilla turvaratkaisuilla.
Yksintyöskentelyn on perinteisesti ajateltu koskettavan lähinnä vartijoita sekä teollisuuden ja tuotannon työntekijöitä. Sittemmin termillä on yleisemmin viitattu työntekijöiden liikkuvuuteen: yksin työskenteleväksi katsotaan jokainen muiden työntekijöiden näkö- ja kuuloetäisyyden ulkopuolelle jäävä. Yksintyöskentely vaikuttaa työntekijän turvallisuuteen.
Yksin työskentelevien turvallisuudesta halutaan huolehtia entistä paremmin, mikä näkyy turvaratkaisujen kasvaneessa kysynnässä.
– Arvioiden mukaan vuonna 2022 yksintyöskentelyyn suunniteltujen turvaratkaisujen määrä nousee yli 260 miljoonaan ja ratkaisuja käyttää 1,1 miljoonaa työntekijää, Ascomin Lloyd Spindler kertoo.
Spindlerin mukaan henkilöstöön kohdistuvat turvatoimet parantavat organisaatioiden toimipaikkojen ja omaisuuden turvallisuutta mutta myös operatiivista tehokkuutta; vaikutukset näkyvät toisaalta myös organisaation maineessa.
Yksin työskentelevien työnkuvat voivat olla hyvinkin erilaiset: varastotyöntekijä tarkistaa pakattuja tilauksia, vartija partioi korkean turvallisuustason laitoksella, sähköyhtiön insinööri tekee tarkastuksia ja siivooja siivoaa hotellihuoneita. Heidän työtehtävänsä ja siten turvallisuusriskinsä ovat erilaiset, mutta jokaisen työnantaja on saman haasteen edessä: kuinka huolehditaan työntekijän turvallisuudesta?
Spindlerin mukaan olennaisinta yksintyöskentelyn turvallisuudessa on reaaliaikaisuus – apua on saatava riittävän ajoissa ja nopeasti. Näin ollen työntekijöiden pitää pystyä jakamaan tietoa välittömästi. Työntekijän pitää pystyä myös vastaanottamaan tietoa reaaliaikaisesti, esimerkiksi tulipalosta, kaasuvuodosta, vaarallisesta laiteviasta tai luvattomasta tunkeutujasta.
Yksintyöskentelyn turvallisuutta parantavien ratkaisujen voisi kuvitella tuovan mukanaan mittavia teknisiä vaatimuksia – näin ei kuitenkaan Spindlerin mukaan ole.
– Yritysten tarpeisiin pyritään tarjoamaan kaksi tärkeää ominaisuutta: avoin integrointi ja yhdistettävyys. Monissa infrastruktuurin muodostavissa kalusteissa ja laitteissa on jo esimerkiksi Bluetooth-paikannus ja IoT-valmius, ja yksinoikeusteknologioiden käyttö on vähenemässä, Spindler kertoo.
Spindlerin mukaan palapelin toinen osa on ohjelmisto, joka mahdollistaa tehokkaan valvonnan ja hallinnan. Ohjelmistoissa olennaista on avoin arkkitehtuuri, koska se tarjoaa enemmän joustavuutta ja auttaa välttämään tilanteita, joissa vanha ratkaisu täytyy purkaa ja korvata uudella.
– Henkilöstö on organisaation arvokkainta omaisuutta, joka täytyy asettaa etusijalle, Spindler sanoo.
Työntekijöiden pitää pysyä ajan tasalla, jotta he voivat tehdä oikeita päätöksiä, ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin ja ennen kaikkea pysyä turvassa.