Toiminnallinen suunnittelu luo edellytykset sujuvalle hoidolle

Tyksin uusi Majakkasairaala ottaa vastaan ensimmäiset potilaansa näillä näkymin vuoden 2022 alussa. Yksi sairaalan keskeisimmistä arvoista on potilaskeskeisyys, jonka toteutuminen varmistetaan toiminnallisella suunnittelulla ja moniammatillisella yhteistyöllä.

Päällisin puolin Tyksin uusi Majakkasairaala näyttää jo lähes valmiilta, mutta rakennuksen sisätiloissa riittää vielä tekemistä ja testaamista ennen kuin sairaala on valmis vastaanottamaan ensimmäiset potilaansa. 

Tyks Majakkasairaalaan sijoitetaan tällä hetkellä Tyksin U-sairaalassa olevat palvelut eli naistentautien ja synnytysten hoito, lasten ja nuorten sairauksien hoito, korva-, nenä- ja kurkkusairauksien hoito sekä suu- ja leukasairauksien hoito. Lisäksi uuteen yksikköön sijoitetaan sairaanhoidollisia tukipalveluita, kuten kuvantamisyksikkö ja välinehuolto. 

– Suuren sairaalan rakentaminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi. Majakkasairaalan toiminnallinen suunnittelu käynnistettiin vuonna 2011 ja liikkeelle lähdettiin isoista kokonaisuuksista. Arvioimme muun muassa väestön ja syntyvyyden kehitystä sekä sitä, miten erilaisia hoitoja tulevaisuudessa järjestetään ja minkälaisia potilaita sairaalassa sen valmistuttua hoidetaan, toiminnallista suunnittelua koordinoiva Annika Lindblom Tyksistä kertoo.

Toiminnallinen suunnitelma on sairaalan suunnittelua ohjaava dokumentti, joka Lindblomin mukaan luo pohjan koko rakennushankkeelle. Sen avulla varmistetaan, että sairaalan tilat rakennetaan tarkoituksenmukaisiksi ja että ne valmistuttuaan palvelevat mahdollisimman hyvin sekä potilaiden että hoitohenkilökunnan tarpeita. 

– Olemme kirjanneet Majakkasairaalan arvoiksi asiakaslähtöisyyden, perhekeskeisyyden ja potilasturvallisuuden. Toiminnallisen suunnittelun avulla varmistamme, että arvot eivät jää pelkäksi sanahelinäksi vaan näkyvät konkreettisesti myös sairaalan päivittäisessä toiminnassa, palvelun laadussa ja asiakaskokemuksissa, Lindblom sanoo.

ascom-image-

Tyks Majakkasairaalassa kiinnitetään huomiota tilojen toimivuuden lisäksi niiden viihtyisyyteen. Sisustuksen punaisena lankana on saaristohenkisyys.

Toiminnan tehostaminen vapauttaa aikaa potilaille 

Hoitotyöstä puhuttaessa toiminnan tehostaminen kuulostaa helposti epäinhimilliseltä, vaikka näin ei olisikaan. Majakkasairaalassa toiminnan tehostamisella pyritään siihen, että hoitohenkilöstölle jää enemmän aikaa olennaiseen eli potilaan kohtaamiseen.

Hyvällä suunnittelulla ja teknologian hyödyntämisellä halutaan varmistaa, että hoitajien arvokasta aikaa ei kulu tehtäviin, jotka esimerkiksi toimintoja automatisoimalla voitaisiin hoitaa sujuvammin.

– Pyrimme vähentämään päällekkäisiä toimintoja sekä tunnistamaan ja poistamaan toiminnan solmukohtia. Lisäksi tehostamme toimintaa sijoittamalla Majakkasairaalaan myös hoitoa tukevia toimintoja. Kun esimerkiksi laboratorion näytteenotto ja kuvantamispalvelut sijaitsevat samassa rakennuksessa, ei potilaiden kuljettamiseen kulu ylimääräistä aikaa. Tällainen järjestely on varmasti mielekkäämpää myös potilaille.  

Uuden sairaalan suunnittelussa henkilöstöllä on keskeinen rooli, sillä Lindblomin mukaan he tietävät parhaiten hoitoprosessien kipupisteet.

– Toiminnalliseen suunnitteluun osallistuu niin lääkäreitä, hoitajia kuin muutakin henkilöstöä. He pitävät huolta siitä, että keskeiset arvomme otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa. Heidän panoksensa on ensiarvoisen tärkeää.  

Toiminnan tehostamista edellyttää myös hoitajapula, joka näyttää pahenevan entisestään.     

– Hoitajien pitää voida keskittyä oleelliseen, jotta heidän osaamisestaan hyötyy mahdollisimman moni. Tulevaisuudessa tämä on yhä tärkeämpää.

Potilaskeskeisyys edellyttää uutta teknologiaa

Tyksin Majakkasairaalassa korostuu muun muassa perhekeskeisyys, jonka toteutuminen edellyttää uudentyyppisiä teknologiaratkaisuja. Viestintäteknologian toimittajaksi Majakkasairaala valitsi Ascomin, joka on erikoistunut terveydenhuollon älykkäisiin viestintäratkaisuihin.

– Majakkasairaalassa lapsipotilaiden tukihenkilöillä on mahdollisuus olla lapsen kanssa kaikessa rauhassa ja tarvittaessa jopa yöpyä tämän luona. Lasten vointia pitää kuitenkin voida valvoa jatkuvasti, minkä vuoksi olemme panostaneet myös uusiin potilasvalvontajärjestelmiin.  

Myös yhden hengen potilashuoneisiin siirtyminen edellyttää uutta teknologiaa. Hoitaja ei voi olla yhtä aikaa monessa paikassa, mutta erikoissairaanhoidossa hoitajan on oltava ajan tasalla jokaisen potilaansa voinnista.

– Kehittyneiden hoitajakutsujärjestelmien ansiosta lääkintälaitetiedot välittyvät suoraan hoitajien mukana kulkeviin Myco 3 -älypuhelimiin, joten hoitajat saavat aina välittömästi tiedon potilaidensa voinnissa tapahtuvista muutoksista.

– Hoitajat saavat potilaisiinsa myös puheyhteyden, joten he voivat saman tien selvittää, mikä potilaalla on hätänä. Jos potilas kaipaa esimerkiksi kipulääkettä, hoitaja voi noutaa lääkkeen ennen kuin lähtee potilashuoneeseen. Tämä säästää aikaa ja askeleita. Lisäksi hoitohenkilökunnan stressiä vähentää tilannetietoisuutta lisäävä teknologia, samoin ylimääräisten hälytysäänien väheneminen, Lindblom jatkaa. 

Tärkeänä Lindblom pitää myös sitä, että potilastiedot voidaan kirjata älypuhelimella potilashuoneesta suoraan potilastietojärjestelmään. Tämä helpottaa dokumentaatiota ja pienentää virheiden mahdollisuutta.

ascom-image-

Ascomin Mila Hildén ja Tyks Majakkasairaalan suunnitteluun osallistuvat vastuuhenkilöt miettivät yhdessä, miten viestintä- ja lääkintälaiteratkaisun tulee toimia eri yksiköissä ja miten eri kutsu- ja hälytystyyppien pitää välittyä eri ammattiryhmien välillä. Sairaalatilojen rakenteita käytiin läpi myös pohjapiirustuksen avulla.  

Kiitosta Ascomin kliiniselle konsultaatiolle 

Luotettava viestintäjärjestelmä on yksi hoitotyön keskeisimmistä turvallisuustekijöistä, joten sen ominaisuuksiin ja toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tyks Majakkasairaalan viestintäratkaisut on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Ascomin asiantuntijoiden kanssa.

Ascomin kliininen asiantuntija Mila Hildén on käynyt läpi nykyisen sairaalan käytössä olevia työnkulkuja ja kartoittanut kehitysehdotuksia yhdessä uuteen sairaalaan siirtyvän henkilöstön kanssa. Kertyneen tiedon pohjalta on rakennettu ratkaisut, jotka palvelevat sairaalan tarpeita ja toiveita mahdollisimman hyvin. Järjestelmien asennukset ja testaukset ovat käynnissä parhaillaan.

– Ascomin tarjoamasta kliinisestä konsultaatiosta olemme saaneet arvokasta apua viestintäratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen. Hildénillä on myös hoitajakoulutus ja vuosien kokemus hoitotyöstä vastasyntyneiden teho-osastolla, mitä pidän erittäin tärkeänä. Ilman hoitajataustaa sairaalan arkea ja hoitotyön todellisia tarpeita on vaikea ymmärtää, yhteistyöhön tyytyväinen Lindblom kiittelee.